Terveysaseman vaihtaminen

Hoitopaikan valinta

Kiireellistä hoitoa on annettava potilaalle hänen asuinkunnastaan riippumatta. Kiireettömän hoidon hoitopaikan valinnasta säädetään terveydenhuoltolaissa. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on ollut mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.

Hoitoon hakeutuminen Suomessa

Kuva: Potilaan valinnanvapaus Suomessa

Terveysaseman valinta

Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein.

Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.

Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Lomake terveyskeskuksen/-aseman vaihtamiseksi:

Erikoissairaanhoitopaikan valinta

Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen.

Potilastietorekisterit

Saman sairaanhoitopiirin alueella toimivien terveyskeskusten ja sairaaloiden sähköiset potilasrekisterit ja potilasasiakirja-arkistot muodostavat yhteisen potilastietorekisterin. Potilasta hoitava henkilökunta voi käyttää yhteisessä potilastietorekisterissä olevia hoidon kannalta tarpeellisia potilastietoja joustavasti ilman potilaan erillistä suostumusta.

Hoitoon hakeutuminen ulkomailla

EU-asetuksissa on säännökset sosiaaliturvasta ja sairaanhoidon saamisesta tilanteissa, joissa henkilö ylittää valtioiden rajoja Euroopassa.

Kuva: Potilaan valinnanvapaus ulkomailla

Hoito tilapäisen oleskelun aikana

Suomen sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon, kun hän oleskelee tilapäisesti toisessa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Oikeus osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka saa maksutta Kelasta.

Jos henkilö sairastuu äkillisesti ulkomailla Euroopan ulkopuolella, kustannuksiin voi saada sairaanhoitokorvauksia Kelalta. Jos henkilö on hakeutunut hoitoon muualle kuin EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata.

Ulkomaille hoitoon hakeutuminen

Henkilöllä on oikeus myös hakeutua hoitoon ulkomaille ilman lupaa. Tällöin sairaanhoitokustannukset on maksettava ensin itse. EU- tai ETA-valtioissa tai Sveitsissä saadusta hoidosta voi hakea sairaanhoitokorvauksia Kelalta. Euroopan ulkopuolella aiheutuneita kustannuksia ei korvata.

Henkilö voi myös hakea ennakkolupaa EU- tai ETA-valtioon tai Sveitsiin hoitoon hakeutumiseen, jos hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida järjestää Suomessa. Ennakkolupaa haetaan Kelasta.

Myös ulkomailta voi hakeutua hoitoon Suomeen

Kunnilla on aina velvollisuus järjestää kiireellistä hoitoa kaikille henkilöille näiden asuinpaikasta riippumatta.

Vuodesta 2014 alkaen julkisen terveydenhuollon palveluja voivat käyttää myös ne, joiden sairaanhoitokustannuksista vastaa toinen EU-valtio. Hoitoon hakeutuvalle henkilölle on turvattava hoitoon pääsy julkiseen terveydenhuoltoon samoin edellytyksin kuin kunnan asukkaille. Hoito annetaan Suomen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti.

Rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteisiin liittyy paljon kulttuurisia ja kielellisiä tekijöitä, jotka terveydenhuollon toimintayksikössä on tunnistettava ja otettava huomioon.

Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeutta saada palveluja

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Vappuna 2011 voimaan tulleeseen terveydenhuoltolakiin koottiin toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset. Järjestämistä ja rakentamista koskevat säännökset jäivät kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Niiden uudistamista jatketaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa.

Säännöksiä uudistettaessa on otettava huomioon myös potilasdirektiivi. Sen lähtökohtana on, että henkilö saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Suomessa potilasdirektiivi on toimeenpantu uudella lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta.