Jätehuoltomääräykset

ORIVEDEN JA JUUPAJOEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

I. SOVELTAMISALA

II. MÄÄRITELMÄT

III. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

3 § Kompostointi
4 § Jätteiden poltto
5 § Jätteiden hautaaminen
6 § Puutarhajäte

IV. JÄTTEIDEN KERÄYS ASUINKIINTEISTÖLLÄ

7 § Jätteen keräys kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen alueella
8 § Jätteen keräys kiinteistökohtaisen alueen ulkopuolella

V. MUIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTTEENKERÄYS

VI. RAKENNUSTOIMINNAN JÄTTEEN KERÄYS

VII. KERÄYSVÄLINEET

11 § Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa
12 § Keräysvälineiden värit
13 § Keräysvälineiden täyttö
14 § Eräiden jätejakeiden sijoittaminen
15 § Keräysvälineiden tyhjennys
16 § Keräysvälineiden kunnossapito
17 § Keräysvälineiden sijoitus
18 § Jätetilat ja keräysvälineiden suojaus
19 § Jätehuoneen lukitus järjestetyssä jätteenkuljetuksessa
20 § Keräysvälineiden siirtoväylät
21 § Yhteisen keräilyvälineen käyttö järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

VIII. YLEISET JÄTTEEN KERÄYSPISTEET

22 § Hyöty- ja muun jätteen keräys yleisillä alueilla
23 § Aluejätepisteet
24 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

IX. JÄTTEEN KULJETUS

25 § Järjestetty jätteenkuljetus
26 § Jätteiden kuormaaminen
27 § Jätteiden kuljettaminen

X. ONGELMA- JA ERITYISJÄTTEET

28 § Ongelmajätteiden keräys ja varastointi
29 § Ongelmajätteiden keräyspisteet
30 § Asbestijäte
31 § Sako- ja umpikaivolietteet
32 § Kuolleet eläimet

XI. YLEISET JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT

XII. MUUT MÄÄRÄYKSET

XIII. VOIMAANTULO
 

I. SOVELTAMISALA

1 §

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätejakeiden keräilystä ja lajittelusta on säädetty erikseen.. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat keräyspaperi, romurenkaat, romuajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkaromu sekä osin pakkaukset

II. MÄÄRITELMÄT

2 §

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

• aluejätepisteellä paikkaa, joka on tarkoitettu järjestetyssä jätteenkuljetuksessa haja-asutusalueen kiinteistöjen käyttöön
• biojätteellä (kompostoituva jäte) eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa kiinteää ja myrkytöntä jätettä
• energiajätteellä jätepolttoaineen valmistukseen ja muuhun energiahyötykäyttöön soveltuvaa erilliskerättyä jätettä
• erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erityisjätettä ovat mm. sako- ja umpikaivolietteet; eläinjätteet
• hyötyjätepisteellä paikkaa, johon on sijoitettu yhteiseen käyttöön tarkoitettuja keräysvälineitä eri hyödyntämiskelpoisia jätelaatuja varten
• kaatopaikkajätteellä jätettä, joka voidaan sijoittaa vain kaatopaikalle ja joka jää jäljelle, kun hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen
• keräyskartongilla erikseen kerättyjä kuitupakkauksia, kuten maito- ja mehutölkkejä, paperi- ja kartonkipakkauksia yms. jotka voidaan hyötykäyttää
• keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua keräyskelpoista pahvia, ruskeaa kartonkia ja voimapaperia
• keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metalliromua;
• kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen alue asemakaavoitettua aluetta tai erillisellä liitekartalla esitettyä aluetta, jolla on käytettävä kiinteistökohtaisia keräysvälineitä.
• kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa. Kompostointi tapahtuu kompostorissa tai aumassa
• kuivajätteellä asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka jää jäljelle, kun biojäte, materiaalina hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen.
• käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä
• ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle
• puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä
• rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä
• sekajätteellä asumisessa syntyvää ja siihen rinnastettavaa jätettä, joka jää jäljelle, kun materiaalina hyödynnettävät jätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet kerätään erikseen.
• yhdyskuntajätteellä yleisnimikkeenä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelma-, käymälä- eikä erityisjätteitä.

III. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

3 § Kompostointi

Kiinteistöllä saa kompostoida puutarhajätettä ja muuta biojätettä.

Muun kuin puutarhajätteen kompostoinnin tulee tapahtua lämpöeristetyssä kompostorissa, joka on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet siihen pääse ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Mikäli kompostointi tapahtuu ainoastaan kesäaikana, ei kompostorin tarvitse olla lämpöeristetty.

Käymäläjätteen kompostointiin on taajaan asutulla alueella oltava kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa.

Käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua sitä varten erikseen suunnitellussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu.

4 § Jätteiden poltto

Jätteiden poltto on tässä pykälässä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kielletty.

Taajaan asutulla alueella saa ulkona avotulella polttaa vähäisessä määrin kuivia risuja ja oksia. Avotulella poltettaessa on huolehdittava, että tuli ei pääse leviämään ja aiheuttamaan vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tulta valvovalla on oltava käytettävissään tulen kokoon ja olosuhteisiin nähden riittävästi tarkoituksenmukaisia sammutusvälineitä. Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tai alueen pelastusviranomaisen antaman kiellon aikana avotulen teko on kielletty.

Puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta tai muuten käsittelemätöntä käytöstä poistettua puutavaraa saa polttaa keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa. Paperia ja pahvia saa polttaa vain sytykkeenä. Muun jätteen polttaminen on kielletty.

Taajaan asutun alueen ulkopuolella saa polttaa kuivia risuja ja oksia, puutarhajätteitä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä.

Kaikessa polttamisessa on otettava huomioon, etteivät savukaasut saa aiheuttaa haittaa ympäristölle tai naapureille.

5 § Jätteiden hautaaminen

Jätteen hautaaminen on kiellettyä lukuun ottamatta samalla kiinteistöllä syntynyttä vähäistä määrää puutarhajätettä.

6 § Puutarhajäte

Pihojen ja puutarhojen hoidossa syntyneiden puutarhajätteiden vienti yleisille puisto- ja viheralueille on kielletty.

IV. JÄTTEIDEN KERÄYS ASUINKIINTEISTÖLLÄ

7 § Jätteen keräys kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen alueella

Kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen kuuluvalla asuinkiinteistöllä tulee olla jätteen keräämiseen soveltuva keräysväline sekä tarvittaessa keräysvälineet erikseen kerättäville hyödynnettäville jätejakeille.

Muusta yhdyskuntajätteestä tulee erottaa hyötykäyttöön soveltuvat jätteet jäljempänä mainituin edellytyksin:

Biojäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään viisi (5) huoneistoa ja kiinteistö sijaitsee asemakaava- tai kiinteistökohtaisen keräyksen piirissä olevalla alueella. Biojäte on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn ellei sitä kompostoida kiinteistöllä.

Juupajoella ei ole biojätteen erilliskeräystä, joten tämä määräys ei koske Juupajoen kunnan aluetta.

Muut hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten keräyskartonki, keräyslasi, keräyspahvi, metalliromu, tekstiilijäte tai muu hyödyntämiskelpoiseksi määritelty jäte on kerättävä kiinteistöllä tai toimitettava hyötyjätepisteeseen, hyötyjätekeskukseen, tempauskeräykseen tai suoraan hyödyntäjälle.

Keräyspaperia koskevasta tuottajavastuusta on säädetty erikseen jätelaissa. Keräyspaperin hyödyntämisestä vastaavat tuottajat.

8 § Jätteen keräys kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen alueen ulkopuolella

Kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen alueen ulkopuolella jätteen haltijan on vietävä jätteensä asianmukaisesti lajiteltuna aluejätepisteeseen, ellei kiinteistö ole liittynyt kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten keräyskartonki, keräyslasi, keräyspahvi, metalliromu, tekstiilijäte tai muu hyödyntämiskelpoiseksi määritelty jäte on pidettävä erillään ja toimitettava hyötyjätepisteeseen, hyötyjätekeskukseen, tempauskeräykseen tai suoraan hyödyntäjälle. Biojäte on mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä kiinteistöllä.

V. MUIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTTEENKERÄYS

9 §

Myös muilla kuin asuinkiinteistöillä, kuten esimerkiksi toimisto-, liike- ja teollisuuskiinteistöillä on oltava jätteiden hyödyntämistä ja lajittelua varten erilliset keräysvälineet:

• keräyspahville, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg viikossa
• keräyskartongille, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg viikossa
• keräyslasille, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg viikossa
• metallille, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg viikossa
• biojätteelle, mikäli sitä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg viikossa
• mahdolliselle muulle hyödyntämiskelpoiselle jätelajille, sen mukaan kuin valvontaviranomainen päättää kiinteistökohtaisesta keräämisestä tai hyödyntämisvelvoitteet edellyttävät sitä sekä
• kuivajätteelle tai tarvittaessa kaatopaikkajätteelle

VI. RAKENNUSTOIMINNAN JÄTTEEN KERÄYS

10 §

Rakennuskohteissa, joissa maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on yli 800 tonnia tai muiden rakennusjätteiden määrä yli 5 tonnia on rakentaminen suunniteltava ja toteutettava sekä rakennusjätteet kerättävä ja kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja - aineista:

1. betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet;
2. kyllästämättömät puujätteet;
3. metallijätteet; sekä
4. maa-aines, kiviaines- ja ruoppausjätteet

Lajitellut ainekset on toimitettava hyväksyttyihin käsittely- ja hyödyntämispaikkoihin.

VII. KERÄYSVÄLINEET

11 § Keräysvälinetyypit järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Keräysvälineinä järjestetyssä jätteenkuljetuksessa saadaan käyttää:

1. 150 litran jätesäkkejä, jotka on sijoitettu kannellisiin telineisiin siten, että ne on suojattu sateelta sekä muulta kastumiselta ja eläimiltä. Jätesäkkejä saa käyttää järjestetyssä jätteenkuljetuksessa 31.12.2007 asti. Tämän jälkeen jätesäkkejä saa käyttää ainoastaan lisäjätteen pakkaamiseen.
2. käsin siirrettäviä 140 – 660 litran kannellisia jäteastioita. Astiat tulee voida tyhjentää jäteautoon kiinteistöllä koneellisesti. Metallisten jäteastioiden käyttö on kielletty.
3. kannellisia kontteja, jotka tyhjennetään koneellisesti pakkaavaan jäteautoon kiinteistöllä
4. vaihtolavasäiliöitä, jotka kuljetetaan jätteen vastaanottopaikalle tyhjennettäväksi
5. maahan upotettuja syväkeräyssäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä

12 § Keräysvälineiden värit ja merkintä

Keräysvälineiden värit eri jätelajeille ovat seuraavat:

harmaa kuivajäte, energiajäte ja sekajäte
ruskea biojäte
sininen keräyskartonki
punainen ongelmajäte
musta metalli

Keräysväline tulee varustaa kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella keräysvälineen käyttötarkoitusta osoittavalla kyseisen jätelajin tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä tässä kohdassa mainittuja jätelajinimityksiä.

13 § Keräysvälineiden täyttö

Käsin siirrettävää keräysvälinettä ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, keräysvälineen rakenteen tai jätteen painon vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin.

Jätesäkin enimmäispaino on 20 kg.

Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa jätteelle varatun paikan välittömään läheisyyteen. Jäte on tässä tapauksessa pakattava niin, että jäteauton kuljettaja saa sen yksin turvallisesti ja helposti kuormattua. Jätteen on tässäkin tapauksessa kokonsa, määränsä tai laatunsa puolesta sovelluttava säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Muu kuin jätesäkissä tai -pussissa oleva kerättäväksi tarkoitettu jäte on merkittävä lisäjätteeksi.

Keräysvälineeseen saa laittaa ainoastaan sitä jätelajia, jonka keräykseen keräysväline on tarkoitettu.

Jätteet tulee pilaantumisen ja keräysvälineen likaantumisen välttämiseksi tarvittaessa pakata ennen niiden sijoittamista keräysvälineeseen.

14 § Eräiden jätejakeiden sijoittaminen

Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa:

1. palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia jätteitä;
2. nestemäisiä jätteitä;
3. ongelmajätteitä;
4. erityisjätettä
5. käymäläjätettä
6. aineita tai esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojille, keräysvälineiden käsittelijöille tai jätteen käsittelyyn osallistuville;
7. aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa työturvallisuusriskin tyhjentäjälle tai vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista.

Tuhkaa ja nokea voidaan laittaa yhdyskuntajätteen keräysvälineeseen ja toimittaa edelleen vastaanottopaikkaan, jos ne ovat kylmiä, kauttaaltaan kytemättömiä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuja.

15 § Keräysvälineiden tyhjennys

Kiinteistöjen keräysvälineet on tyhjennettävä säännöllisesti. Tyhjennysväli on kuitenkin enintään:

 

Jätelaji	Tyhjennysväli
Yhdyskuntajäte, joka ei sisällä biojätettä	2 viikkoa; Jätesäkki, 240 litran astia tai syväkeräysastia 4 viikkoa
Yhdyskuntajäte, joka sisältää biojätettä	1 viikko ja 1.10.-31.3. 2 viikkoa; Jätesäkki, 240 litran astia 2 viikkoa, vähäinen jätemäärä kuitenkin 4 viikkoa
Biojäte	1 viikko ja ajalla 1.10.-31.3. 2 viikkoa; Syväkeräyssäiliö 2 viikkoa ja ajalla 1.10.-31.3. 4 viikkoa
Keräyskartonki	4 viikkoa
Muu jätelaji	Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen harkinnan mukaan

Milloin jätteen määrän tai laadun vuoksi on tarpeen, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hakemuksesta päättää edellä mainitusta poikkeavasta tyhjennysvälistä.

Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveyshaittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn.

16 § Keräysvälineiden kunnossapito

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineidensä kunnossapidosta ja puhdistamisesta siten, etteivät ne aiheuta terveydellistä haittaa, hajuhaittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eivätkä turvallisuusriskiä tyhjentäjille tai käyttäjille.

Edellä 11 §:n kohdissa 2-5 mainittujen keräysvälineiden tulee olla tiiviitä ja niiden tulee kestää kuormauskäsittelyä ja kuumapesua.

Jätesäkin toimittaa kiinteistölle jätteen kuljettaja. Jätesäkin asettamisesta säkkitelineeseen huolehtii kiinteistön haltija. Säkin tulee olla helposti poistettavissa ja suljettavissa kuljetusta varten.

Biojätteen keräysastian puhtaana pitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

17 § Keräysvälineiden sijoitus

Käsin siirrettävät keräysvälineet on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään viiden metrin päähän astiasta ja pienet jäteastiat kaava-alueella tulotien puolelle enintään 5 metrin päähän kiinteistön rajasta.

Keräysvälineet, joita ei voi siirtää käsin, on sijoitettava siten, että jäteautolla pääsee esteettömästi niiden välittömään läheisyyteen.

Keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle, tukevalle, vaakasuoralle ja kulutusta kestävälle alustalle. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava siitä, etteivät jäteastiat pääse siirtymään paikoiltaan ja että astioiden kannet pysyvät kaikissa sääolosuhteissa suljettuina.

18 § Jätetilat ja keräysvälineiden suojaus

Jos keräysvälineet sijoitetaan jätehuoneeseen tai jätekatokseen, on sisäänkäynti järjestettävä suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä.

Jätetila on mitoitettava siten, että eri jätejakeiden keräysvälineet voidaan ottaa tyhjennettäväksi siirtämättä muita keräysvälineitä.

Jätetilan rakenteen on oltava riittävän luja ja asianmukainen, niin että keräysvälineiden siirrot eivät aiheuta vaurioita rakenteisiin. Ovissa on oltava laitteet, joilla ovet saadaan pysymään auki jäteastioita tyhjennettäessä. Jätetilassa on myös oltava riittävä ilmanvaihto ja valaistus.

Kiinteistön jätepisteeseen tai keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi.

Keräysvälineet voidaan ulkotiloissa suojata myös aitauksella tai näköesteellä. Suojauksen on oltava riittävän väljä keräysvälineiden joustavaa tyhjennystä varten. Suojaus ei saa toimia esteenä eikä työturvallisuutta haittaavana tekijänä jäteastian tyhjentämiselle.

19 § Jätehuoneen lukitus järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Jos jätehuone tai keräysvälineiden siirtoreitillä olevat ovet tai portit halutaan lukita, on lukituksessa käytettävä kaksoispesäistä lukkoa niin, että toiseen pesään sopii Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käyttämä yleisavain. Mikäli kaksoispesälukon käyttö on asennusteknisesti mahdotonta, voidaan käyttää seinään upotettavaa avainsäiliötä, johon sopii Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n yleisavain ja jonka sisälle sijoitetaan jätetilan avain tai jätetilaan johtavalla reitillä tarvittava avain tai avaimet. Avainsäilö tulee sijoittaa jätetilaan johtavan reitin välittömään läheisyyteen.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy voi sopia muustakin teknisestä ratkaisusta oven lukituksessa.

Kiinteistön haltija vastaa jätehuoneen tai jätetilan lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta. Mikäli kiinteistön jätetilassa käytetään lukitusta on 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ratkaisun oltava käytössä 1.7.2006 mennessä.

20 § Keräysvälineiden siirtoväylät

Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, leveitä, kovapintaisia ja tasaisia. Alueiden ja väylien valaistuksen tulee olla riittävä.

Mikäli keräysvälineiden siirtoväylän kaltevuus aiheuttaa keräysastian tyhjentäjälle työturvallisuusriskin, tulee kiinteistön haltijan huolehtia siitä, että siirtotyössä on käytettävissä siirtoa helpottavat kunnossa olevat laitteet.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta. Lumen auraus ja liukkauden torjunta on hoidettava siten, että keräysvälineet voidaan turvallisesti siirtää tyhjennettäväksi.

21 § Yhteisen keräilyvälineen käyttö järjestetyssä jätteenkuljetuksessa

Lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää yhteisiä keräysvälineitä, ns. kimppa-astioita. Keräysvälineen yhteiskäytöstä, sen vastuuhenkilöstä sekä yhteiskäytöstä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle, joka hoitaa yhteisen keräilyvälineen laskutuksen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää yhteisen astian käytön.

VIII. YLEISET JÄTTEEN KERÄYSPISTEET

22 § Hyöty- ja muun jätteen keräys yleisillä alueilla

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineittensä kunnossapidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa eikä ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Keräysvälineistä ei saa aiheutua turvallisuusriskiä käyttäjille eikä niiden tyhjentäjille.

Jätteiden keräysvälineissä tulee olla keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteystiedot.

23 § Aluejätepisteet

Aluejätepiste on tarkoitettu haja-asutuksen asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan, muun kuin ongelmajätteen keräyspaikaksi vuosimaksun maksavien kiinteistöjen käyttöön. Pisteeseen ei saa viedä suuria kertaeriä tai poikkeuksellisen kokoisia jätteitä, joiden kuljettamisesta säädetään 27 §: ssä.

24 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuksissa on tilaisuuden järjestäjän huolehdittava asianmukaisesta jätehuollosta.

Yleisötilaisuuksissa tulee muusta yhdyskuntajätteestä erotella ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jätteet:

pahvi, jos sitä syntyy yli 50 kg tapahtumassa,
biojäte, jos sitä syntyy yli 50 kg tapahtumassa,
energiajätteeksi sopivat erät, kuten kartonkitölkit ja –mukit, pikarit ja muovit, jos niitä syntyy yli 50 kg tapahtumassa.

Yleisötapahtuman järjestäjä on vastuussa hyötyjätteiden erottelua koskevasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

Alueen puhdistus ja keräilyvälineiden tyhjennys on suoritettava välittömästi tilaisuuden päätyttyä, kuitenkin aina keräilyvälineiden täyttyessä ja tarpeen mukaan. Monipäiväisissä tilaisuuksissa on alue puhdistettava päivittäin.

IX. JÄTTEEN KULJETUS

25 § Järjestetty jätteenkuljetus

Asumisessa syntyvä jäte sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava muu kuin ongelmajäte kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin.

Asuinkäytössä olevan kiinteistön samoin kuin sellaisen muun kiinteistön, jolla syntyy mainittua asumisjätteeseen rinnastettavaa jätettä, tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen.

Jätteen haltija vastaa järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattoman jätteen kuljetuksesta asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

26 § Jätteiden kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen taajaan asutulla alueella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä tai sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kello 22.00 - 6.00 välisenä aikana.

27 § Jätteiden kuljettaminen

Yhdyskuntajätteet sekä kaikenlainen pölyävä ja pienikokoinen kevyt jäte on kuormattava ja kuljetettava umpinaisissa säiliöissä niin, etteivät jätteet pääse leviämään ympäristöön.

Kuljetettaessa rakennustoiminnassa syntyvää tai muuta vastaavankaltaista jätettä avolavalla, on jätekuorma peitettävä niin, etteivät jätteet aiheuta tapaturmavaaraa eikä jätteitä pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana ympäristöön.

Jos kiinteistöllä syntyvät jätteet eivät poikkeuksellisen kokonsa tai suuren määrän vuoksi sovellu säännölliseen järjestettyyn jätteenkuljetukseen, on jätteen haltijan huolehdittava itse kuljetuksen järjestämisestä tai sovittava erikseen kuljetusyrittäjän tai Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa.

X. ONGELMA- JA ERITYISJÄTTEET

28 § Ongelmajätteiden keräys ja varastointi

Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteet on pakattava ja merkittävä siten, että niistä on kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten riittävät tiedot, eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä nestettä läpäisemättömällä allastetulla alustalla, tiiviisti suljetuissa niille tarkoitetuissa ja tarpeellisin merkinnöin varustetuissa astioissa siten, ettei vaarana ole jätteen joutuminen maaperään tai viemäriin. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla vähintään niin suuri kuin varastopaikassa olevan suurimman säiliön tilavuus.

Romuakut on varastoitava joko lämpimässä tilassa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan tai ulkona sijoitettuna haponkestävään tiiviiseen astiaan.

Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan

29 § Ongelmajätteiden keräyspisteet

Mikäli muu kiinteistön haltija kuin ongelmajätteen tuottaja on järjestänyt ongelmajätteille tai joillekin niistä keräyksen, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen merkitty keräysväline.

Keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet on asetettava sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä.

30 § Asbestijäte

Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Asbestijätettä ei saa olla jätekuormassa sekoitettuna muihin jätteisiin. Asbestipakkauksiin ja säiliöihin on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä "Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista" sekä asbestivaltuutetun yrityksen nimi. Pakkauksia ja säiliöitä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.

31 § Sako- ja umpikaivolietteet

Sako –ja umpikaivolietteet on toimitettava niille osoitettuun paikkaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

32 § Kuolleet eläimet

Kuolleiden eläinten hautaamisesta ja eläinjätteen käsittelystä on säädetty erikseen ja siitä antaa ohjeita virkaeläinlääkäri.

XI. YLEISET JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT

33 §

Yleisille jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikoille jätteitä saa toimittaa vain käsittely - ja vastaanottopaikan pitäjän ohjeiden mukaisesti.

Liikuttaessa yleisillä jätteiden hyödyntämis- tai vastaanottopaikoilla on noudatettava siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan.

Jätteiden keräily yleisillä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikoilla ja jätteiden kuljettaminen sieltä pois on sallittu vain käsittely- tai vastaanottopaikan pitäjän luvalla.

Jätteen haltijan tai tuojan on annettava tuotavasta jäte-erästä sen laatua, alkuperää ja tuottajaa koskevat tiedot samoin kuin tiedot laskutusta varten sekä muut viranomaisen määräämät tiedot.

XII. MUUT MÄÄRÄYKSET

34 §

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa näistä määräyksistä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä.

XIII. VOIMAANTULO

35 §

Jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2006