Juupajoen rakennusperinne

 

  Juupajoen kirkko

Juupajoen seurakunnan puinen kirkko rakennettiin v.1838. Monisärmäisen pohjansa puolesta se liittyy 1700-luvun loppupuolella maassamme kehittyneeseen ja sen sekä seuraavan vuosisadan alkupuolella levinneeseen monisärmäiseen keskeiskirkkotyyppiin. Kehän ulkopuolisina osina liittyy runkohuoneeseen sakaristo ja eteiset. Kirkon ulkokatteena on lyhtyyn päättyvä särmäkartio. Kirkko huoneen sisäkatteena on särmikäs puukupu.

Kellotapuli

 

 

Korkeakosken pikkukirkko

Korkeakosken pikkukirkkon rakennettiin seurakunnan ja Aaltosen Kenkätehtaan yhteistyönä ja se valmistui 1951.

Tontti lahjoitettiin seurakunnalle 24.10.1959. Korjauksia tehtiin v.1974 ja 1979, jolloin tehtiin keskikäytävä ja kellotapuli.

Lisätietoa kirkoista

 

Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas

Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas valmistui 1898/99 tiili ja puurakenteisena. Tehdasta laajennettiin vuonna 1915-16 (Heikki Tiitola).
Kuvassa uusi osa vielä keskeneräisenä.Etualalla nahkatehdas, jossa myöhemmin valmistettiin puukorkoja ja lestejä. Päätehdasta korotettiin vielä 1950-luvulla. Vuodesta 1985 siinä on toiminut Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo.

Korkeakosken tehdasmiljöön ydinosa muodostuu tehtaista sekä vanhimmasta tehtaanasunnosta, Myllytuvasta.

 

 

Kenkätehdas 1930-luvulla. 1956 rakennettiin tähtisen suunnittelema kolmas kerros.

 

 

 

 

 

Vanhan koulun läheisyydessä on säilynyt vielä vanhoja asuntoja, samoin Käpylässä radan takana sijaitsevat vuonna 1918 rakennetut kaksikerroksiset "uudet talot".

 

 

 

 

 

Korkeakosken koulun päärakennus. Myös vanhan koulun muut rakennukset ovat säilyneet hyvin

 

 

 

 

 

 

Kallenaution Kievari

Kallenaution tila toimi kestikievarina vuosina 1778-1881 ja 1920-1928

Kallenautio on yhdistetty Topeliuksen "Sumutarinoita" kertomuksiin. Topelisu kulki Kallenaution kautta useita kertoja.

Nykyiseen asuunsa rakennukset ovat muotoutuneet 1800-luvun kuluessa. Kievarimuseo siitä tuli 1958

 

 

Oman kunnan ensimmäinen rakennushanke oli lainaviljamakasiini, joka valmistui elokuussa 1913 tapulin viereen Kopsamolle.

Makasiini siirrrettiin 1960-luvulla Kallenaution Kievarimuseon läheisyyteen, koska sen pihapiiriin Museovirasto ei sitä hyväksynyt. Takaisin lähes alkuperäiselle paikalleen se palautettiin 13.3.2005.

 

 

 

 

 

Ahdasta oli, mutta yli 7 metrinen makasiini saatiin kuljetettua Hirsilän kautta takaisin Kopsamolle. Katto ja ylimmät hirsikerrat oli purettu jo aikaisemmin

 

 

 

 

 

Makasiinista tehdään näyttely- ja kokoontumistila Suomelan pihapiiriin

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomela

1900-luvun alkupuolella rakennettu Suomela on alunperin Suojeluskunnan talona. Sodan jälkeen se siirtyi Manttaalisäätiön hallintaan.

 

Kopsamon koulu

Kopsamon koulu rakennettiin 1887 ja se on yhä käytössä

 

 

 

 

 

 

 

Lylyn koulu 1904

 

Mellin koulu 1918    yksityiskäytössä

 

Hirvijärven koulu 1902    yksityiskäytössä

 

Koppelojärven koulu 1937   yksityiskäytössä

 

Salmenniemen koulu 1930     nykyinen Juupajoen Karjalaseuran Heimola

 

Hyytiälän koulu  Setälä   Juupajoen eläkkeensaajien käytössä

 

Hyytiälän Metsäasema

Helsingin yliopiston metsäasema perustettiin Hyytiälään vuonna 1910.

 

Kaunisto

76 metrin pituinen työväenasuintalo sijaitsi poikittain nykyiseen kirjastoon nähden. Alun perin siinä oli yhteiskeittiöt, jotka poistettiin 1920-luvun lopussa. Kaunisto paloi 1966.

Uudet rakennukset

Tehtaan työnjohtajille rakennetut saksalaistyyppiset neljän perheen asuintalot radan varressa.

Lylyn varikolla Lyvi, Viestimuseo, Kerho

 

Asemat ja pysäkit

Korkeakosken asema

Korkeakosken asema rakennettiin 1880-luvun alussa pysäkin piirustuksien mukaan. Vuonna 1901 sitä laajennettiin.

Lylyn asema

Lylyn asema rakennettiin myös 1880-luvun alussa pysäkin tyyppipiirustuksin ja sitä laajennettiin vuonna 1920.

(vanha aikataulu liikennesivulle)

Pärrinautio, Pärri

Tila on vanha kestikievari, vanha punamultainen päärakennus on 1700-luvulta ja toinen asuinrakennus vuodelta 1910.

Sahrakosken myllytila

Koskessa oli 1800-luvulla alunperin jalkamylly, joka sai nykyisen asunsa 1920-luvulla. Silloin siihen asennettiin turbiini ja se tuotti sähkö lähitienoon kahteen kylään yhteensä 14 talouteen. Atto Järvenpään piirtämä Sahrakosken tilan kaksikerroksinen huvilatyyppinen päärakennus valmistui 1924

Musturin tila

Tilan päärakennus valmistui vuonna 1933 T.A. Järvenpään piirustusten mukaan. Kellotapuli rakennettiin 1934 ja sen mallina käytettiin Hyytilään 1910-luvulla rakennettua pienempää tapulia.

Nuorisotalo

Nykyinen nuorisotalo on toiminut aikaisemmin Korkeakosken kirjastona.

 

Kirjallisuutta:

Kotiseutumme Juupajoki-Kuorevesi-Mänttä-Ruovesi-Vilppula 2001

Suomen omakotiasutus I Hämeen lääni, Kirjaseppä Piikkiö. Turku 1970

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, 1990