Musiikki

Juupajoen Pelimannit 324 kt mp3 tiedosto Juupajoen tyttö (Tuomas Valkeejoki)

Yrjö Niemi 524 kt mp3 tiedosto Juhannus

(Näytteet on tallennettu suhteellisen pienikokoisina ja laadun kustannuksella)

Musikkisivuille on koottu tietoa Juupajoen musiikkiperinteestä, soittokunnista ja orkestereista sekä soittajista ja laulajista sekä musiikin tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet tai vaikuttavat Juupajoella..

 

Korkeakosken Torvisoittokunnan johtajina toimivat mm. Kalle Roine, Hjalmar Saksanen, Manninen ja Väinö Kouki.

 

 

 

 

 

Kapellimestari Wäinö Kouki oli etevä soittaja, säveltäjä ja sovittaja, jonka käden jälkiä oli useiden soittokuntien kirjoissa. Koukin soitin oli Es-kornetti.

Soittokunnan kokoonpanona 1920-luvulla oli seitsikko: Viljo Järvi soitti baritonia. Korsumäen Eino soitti tenoria, ja Paavo Lehtisen veli Urho soitti bassoa ja Kalle Roine soitti es-kornettia ja Räsäsen Matti soitti b-kornettia.

1930-75 johtajat:

 

Soittokunnan toiminta päättyi 1970-luvun puoliväliin mennessä.

Juupajoella toimi 1930 luvulla Mauno Saksasen johdolla toiminut kisällilaulukuoro, johon kuuluivat Pentti Jäntti, Mikko Ahteensivu, Aarne Moisio, Eino Korsumäki, Pauli Moisio ja Ville Hölli. Kisällilaulu Korkeakoskelta oli omaa tekoa.

Orkesteri Kam sai nimensä soittajien nimistä - Kustaa, Aimo ja Mikko. Myöhemmin siitä tuli Rytmi-orkesteri, jossa Veikko Lehtivirta soitti trumpettia ja haitaria. Urho Lehtinen soitti bassoa, Mikko Salonen alttosaksofonia ja Kustaa Määttä haitaria, Aimo Syvänen lauloi ja soitti rumpuja.

Kansalaisopiston kuorossa oli noin 20 laulajaa ja sitä johti opiston johtaja Erkki Mela. Kuoron jäsenistä suurin osa oli tehtaan työläisiä, mutta mukana oli myös virkailijoita. Sopraanoa lauloivat Hilkka Joki, Kaarina Numminen, Taina Laine, Rauha Numminen ja alttoa Aune Seppälä, Lyyli Penttilä ja Ida Järvinen. Miehistä mukana olivat Hilkka Joen veljet Ossi ja Eino Merikoski, Matti Seppälä, Väinö Salminen, Kalevi Kulo ja myös soittajina tunnetut Veikko Lehtivirta ja Paavo Lehtinen sekä teknillinen johtaja Adolf Laine.

Korkeakosken Musiikkiyhdistyksen  puheenjohtajina toimivat muun muassa Veikko Lehtivirta ja Viljo Likki. Sen toiminta loppui 1984.

Kosken laulajat

Juupajoen Maamieseuran soittokunta

Juupajoen Mieskuoro

Juupajoen Kirkkokuoro

Juupajoen Pelimannit   perustettiin Korkeakoskella tammikuussa 1982. Vuonna 2002 yhtye vietti 20-vuotisjuhlaansa.

Seurakunnan lapsikuoro

 

Wäinö Kouki oli vielä mukana perustamassa Juupajoen suojeluskunnan Torvisoittokuntaa ja johtikin sitä vuosina 1923-1926. Tältä ajalta ovat peräisin hänen sävellyksensä "Juupajoen Suojeluskunnan Kunniamarssi" ja "Talkoopolkka". Koukin suojeluskunnan aikaiset soittokirjat eli stemmat ["iso" ja "pieni" kirja] ovat nyt Juupajoen Maamiesseuran soittokunnan hallussa ja edelleen käytössä.

 

 

 

Paavo Lehtinen (1909-2000) oli monipuolinen musiikkimies, joka aloitti soittamisen hiukan yli kymmenenvuotiaana omatekoisella viulullaan. Torvisoittoon häntä johdattelivat vanhempi veli Urho sekä kapellimestari Wäinö Kouki.

Veikko Lehtivirta toimi Juupajoen Musiikkiyhdistyksen ja soittokunnan johtajana ja opetti torvisoittoa kansalaisopistossa.

 

Mauno (Mane) Saksanen (1916-1982) oli ehkä tunnetuin juupajokelainen musiikkimies. Hän alkoi harrastaa musiikkia jo nuorena ja soitti mandoliinia, viulua ja kitaraa. Hän kävi Suomen Työväen Musiikkiliiton laulun- ja soitonjohtajankurssin Korkeakoskelta käsin ja perusti tanssiyhtyeen jo 14-vuotiaana. Saksanen soitti Juupajoen Soittokunnassa kuten aikonaan isänsä Hjalmar Saksanen. Vuonna 1936 Saksanen muutti Tampereelle ja meni töihin Kalevan Kenkätehtaaseen ja kirjoittautui Tampereen musiikkiopistoon.

Myöhemmin hän johti kuuluisaa Kanerva-kuoroa (1945-49, 1974-1982) ja opiskeli Sibelius-akatemiassa kapellimestariksi 1949-51. Hän toimi Tampereen kaupungin kulttuurilautakunnan musiikinohjaajana ja sai myöhemmin myös valtion taiteilijaeläkkeen.

 

 

 

 

Tuomas Valkeejoki (1916-2003) aloitti musiikkiharrastuksensa jo nuorena soittaen viulua ja hanuria. Hän on sanoittanut ja säveltänyt useita lauluja, joita on tallennettu Tuomaksen lauluja (1992) kirjaseen. Tuomas Valkeejoki toimi Juupajoen Pelimannien johtajana 1982-1992.

 

 

 

 

 

 

 

Yrjö Niemi aloitti soittamisensa omatekoisella viululla, mutta siirtyi pian haitariin. Vaikka päivätyö oli Lylyn Viestivarikolla, niin hän soitti monet vuodet puoliammattilaisesti pääosin tanssimusiikkia.

 

 

 

 

 

 

Kauko Hakala työskenteli kenkätehtaalla ja hän on soittanut monissa kokoonpanoissa pääosin tanssimusiikkia.

Opettaja Tapio Ojala aloitti Hirvijärven koulun opettajana ja toimi sitten pitkään Korkeakoskella, viiimeksi koulutoimen johtajana. Hän on monipuolinen musiikkimies joka on johtanut aikanaan Juupajoen Viihdekuoroa ja nyt Juupajoen Pelimanneja vuodesta 1993. Tapio Ojalan soitin on mandoliini ja hän on myös yhtyeen laulusolisti.

Kalevi Salmela

Raimo Soikka toimi Juupajoen seurakunnan kanttorina vuosina 1963-1994. Hän johtaa Juupajoen Maamieseuran soittokuntaa. Sibeliusakatemiasta valmistuttuaan Raimo Soikka palasi juurilleen ja toimi Juupajoen seurakunnan kanttorina 30 vuotta.

Toivo Pohja MMT.h.c. on monipuolinen musiikkimies, hänet on nähty rumpujen takana monissa kokoonpanoissa, nykyisin Juupajoen Maamiesseuran Soittokunnassa sekä Oriveden Puhallinorkesterissa.

Jukka Taskinen työskentelee Juupajoen kirjastonhoitajana. Hän on myös pianisti, säestäjä ja oboensoittaja.

Leena Mäkelä on Juupajoen Seurakunnan kanttori. Hän on säveltäjä, yksinlaulaja ja säestäjä ja sydäntä lähinnä on varsinkin lasten ja nuorten musiikki.

Hyytiälän Pelimannit - Musiikki on ollut urheilun ohella Hyytiälän kesien suosituimpia harrastuksia. Orkesterit ovat olleet joko konsertti- tai tanssiorkestereita. Suurinta mainetta on saanut Hyytiälän Pelimannit. Perustajajäseniin kuuluivat Ohto Nuottamo, Markku Kanninen, Markku Nygren ja Jyri Makkonen. Vahvstusta on saatu Toivo Pohjasta, Teuvo Viinamäestä Ja Kimmo Lehminiemestä.

Neliveto

 

Juupajoen seurakunnan kanttorit

Edvard Rikhard Mikkola 1908-1952
Eino Leppäniemi 1952-1956
Pauli Kauppila 1957-1962
Raimo Soikka 1963-1994
Leena Mäkelä 1997-

vt. kanttorina on toiminut Pentti Pohja

 

Rakkautesi ympäröi (2004)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seurakunnan juhla cd:n "Rakkautesi ympäröi" sisältö:

1 P A S S A C A G L I A d-molli    6:54
D. Buxtehude

2 J O S H A R P P U N I K U I N J U B A L I N     3:39
G. F. Händel

3 L A U D A M U S T E       2:16
A. Vivaldi

4 O I K I I T O S, S A L U O J A N I A R M O L L I N E N    2:46
O. Merikanto

5 M U I S T O J E N R A N T A     1:56
Raimo Soikka

6 N O C T U R N E     3:20
J. Sibelius

7 K E H T O L A U L U     2:41
Johannes Lehtinen

8 K A A N A A N M A A     3:57
suomal. kansansävelmä

9 T U R V A T T U T I E     2:59
Marja Pitkänen

10 K U L K U E M U S I I K I S R K - 1 0 0 v      2:56
Raimo Soikka

11 V U O D A T A S Ä O L E N T O O M M E      1:53
suomal. kansansävelmä

12 O I P Y H Ä H E N K I V A H V I S T A (Virsi 113)     2:46
toisinto Pohjanmaalta

13 K E V Ä T S A T E E N S O L I N A A N    2:04
Leena Mäkelä

14 R I S T I      1:28
Kaarlo Erkama

15 S I N U N R A U H A S I A N N A M U L L E     1:56
Tuomo Nikkola

16 P I D Ä M I N U S T A K I I N N I    2:27
Jaakko Löytty

17 L A H J O I T A H E R R A P E R H E I S I I M M E (Virsi 465)    4:37
toisinto Pohjois-Savosta

18 J E E S U S A U T A V A L V O M A H A N (Taltioitu 1978)     3:06
sävel 1614

19 Y L I S T Y S L A U L U (Taltioitu 1978)     1:11
J. S. Bach

20 K I I T O S V I R S I     0:32
trad

21 P Ä Ä S I Ä I N E N J A T K U A S A A     2:15
Pekka Simojoki

22 L A S T E N H E L L U N T A I V I R S I    1:03
L. J. G. Stråhle

23 T A H T O I S I N T O I V O A S I N U L L E    1:15
Petri Laaksonen

24 T U U L I E N T E I T Ä     1:36
Jukka Salminen

25 J U M A L A M M E, I S Ä M M E    2:19
Reijo Jokinen

@Tuottaja Juupajoen seurakunta 2004. Levyn kesto 65:17
ISRC FI-9JS-04-00001 - 00025

CD:n mukana olevassa 12 sivuisessa vihkosessa on täydet tiedot musiikista ja esittäjistä

 

Airi Mäkinen on käsitellyt Korkeakosken musiikkihistoriaa esseessä Musiikkia ja kengäntekoa - Korkeakosken tehdasyhteisön musiikilliset harrastukset vuosina 1920-1970.Tutkielma Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitokselle. Airi Mäkinen 1994.

Juupajoen Torvisoittokunnan nuotit 1911-1956 on tallennettu Juupajoen kirjastoon.

Ensimmäiset vuosimerkinnät 1911 (Faust nro 11) ja viimeiset
1956 (Paavo Lehtinen nro 46-48)
Tenori b, kornetti b 1, kornetti 2 b, ess kornetti, barytoni b, altto ess ja basso ess.

Hurri, Merja, Suomen Työväen Musiikkiliitto. Tampere 1982.

Ketonen, Tommi, Kanerva kuoro ja soitinyhtye 50-vuotta. Tampere 1997.

Täydennystä tulossa....