Liikenne

Sakari Topelius kuvaa "Vanhan Vaasan tien" kievareita, joista yksi oli vuonna 1778 kievaripatentin saanut Kallenaution kievari.Laki määräsi silloin,että 1-2 peninkulman välein tuli olla majataloja, yleensä maalaistalojen yhteydessä, joista tehtiin hevoskyytejä (hollikyytejä) seuraaviin majataloihin. Kallenaution kievarin perustaminen liittyi sen aikaiseen kyytilaitoksen kehittämiseen, Oriveden ja Ruoveden väliin oli saatava kievari matkustamisen lisääntyessä. Vuonna 1881 kievari siirtyi läheiseen Aituan taloon, mutta Kallenautio sai oikeudet uudestaan vielä vuosiksi 1920-28. Nykyisin Kallenautiossa on kesäisin avoinna oleva kievarimuseo sekä kahvila.

Aamulehti 28.3.1896

Nahkatehtailija Edw. Wallenius on jättänyt rautatiehallitukselle anomuksen, jossa pyytää lupaarakentaa on 1,140 metrin pituisen haararadan Korkeakosken asemalta hänen omistamalleen Korkeakosken nahkatehtaalle ja sahalle. Samalla pyytäähän rautatiehallituksen mynnytystä siihen, että mainittu rata saisi osaksi tulla valtion alueelle, Waasan tien viereen. Koska hänen liikkeensä suurenee päivä päivältä, niin että hän vuoden kuluessa tarvitsee noin 600 vaunua tavaroittensa kuljettamiseen, anoo hän rautatiehallitukseslta ratakiskoja tätä haararataa varten ilmaiseksi varsinkin kun kun ajotie asemalta tehtaalle on uutuutensa ja huonon maanlaadun tähden niin pehmoista ja huonoa, että sen käyttäminen tulee suuren liikkeen ja huonon kelin vallitessa miltei mahdottomaksi.
- P-lehti

 

Aamulehti 23.2.1897

Kiusallinen maantie on se joka lähtee Korkeakosken asemalta Ruoveteen menevälle tielle. Se avattiin rautatiehallituksen toimesta silloin kun Waasan rautatie tehtiin, ja on Orihveden kunnan sisäpuolella. Mutta Orihveden kunta ei sitä itse tarvitse.Ja kun ei ole mitään paperia todistamassa, että se olisi laillisessa kunnossa vastaanotettu, niin ei
Orihveden kunta ole sitä ottanut ylläpitääkseen. Matkustavaisille se on ollut kiusallinen, ja olisi voinut käydä vaaralliseski kulkea, ellei sitä yksityisten toimesta olisi korjailtu. Orihveden kunta on saanut selittää asiaa ensin Kuvernöörinvirastolle, ja nykyään on selitykset Senaatissa. Todellakin kiusallinen maantie.

Juupajoen ensimmäisiä autoja 1930-luvun alussa. Aatu Joensuu lupa harjoittaa ammattimaista autoliikennettä kahdella automobililla, taksa 1,5 p kilometriltä.

Talollisenpoika Väinö Akseli Salmiselle myönnetty lupa autoliikenteen harjoittamiseen Juupajoen kunnassa sekä linjoila Korkeakosken asemalta Orivesi-Ruovesi-Vilppula-Längelmäki-Vilppula. Taksa i penni kilometriltä ja kilolta.

 

Myös tätä sivua tullaan täydentämään...