1800-lukua lehtileikkeissä

Päivälehti 2.8.1894

"Suurenmoista nahkatehdasta Korkeakoskelle puuhaa
nahkuri Vallenius, joka pitkillä ulkomaanmatkoilla on
monipuolisesti ammattiinsa harjautunut. Tehdas tulee
käymään veden voimalla. Tuore nahka valmistuu
viikon kuluessa. Parkin asemasta käytetään
suuremmaksi osaksi muita kemiallisia aineksia.
Perustus on jo laskettu."


Aamulehti 10.1.1895

"Oriveden pitäjässä olevassa Korkeakoskessa vesi
putoaa 15 metriä 50 metrin pituisella matkalla.
Nykyään Korkeakoski ei kuitenkaan enää ole
hyödytön, siihen kun E. Vallenius rakennutti
nahkatehtaan, joka on laatuaan ensimmäinen
Suomessa. Siinä nimittäin valmistuu nahka 2 viikossa,
jopa lyhyemmässäkin ajassa."


Aamulehti 31.1.1895

"Talonkauppa. Tehtailija E. Wallenius on ostanut
Myllymäki nimisen maatilan Orihvedellä.
Kauppasumma on 7,000 markkaa."

"-Pappia Juupaan on odotettu suurella jännityksellä.
Ikävä asia todellakin, että kirkko saa olla tyhjänä
papin puutteen tähden. Orihveden seurakunnan
papisto on velvoitettu ainoastaan kerran kuukaudessa
pitämään Jumalanpalveluksen Juuvan kirkossa.
Onkohan todellakin maamme niin köyhä papeista,
ett`ei Juupaan yhtä liikenisi? Juuvan
papinpyyntöhomma on ollut jo kauvan vireillä, mutta
näyttää siltä, kuin koko asia menisi paperikoriin.
Papin palkasta ovat juupalaiset luvanneet mennä
sellaiseen sitoumukseen, että he sen suorittavat aivan
yksin, emäseurakunnan paistoa rasittamatta.


Aamulehti 9.2.1895

"Nahkatehdas palanut. Toissa iltana paloi Orihvedellä
Korkeakosken varrelle rakennettu herrojen
Walleniuksen ja Lindemanin omistama nahkatehdas
poroksi. Tehtaasta pääsi tuli viereiseen lohkokunnan
myllyyn, joka sekin joutui tulen uhriksi. Nahkatehdas
oli vasta viime syksynä saatu kuntoon ja varustettu
uusimmilla koneilla nahkojen kemiallista valmistusta
varten. Tehdas kuuluu olleen vakuutettu 40,000
markasta."

 


Aamulehti 12.2.1895

"Korkeakosken Nahkatehtaan palosta Orihvedellä
viime torstai-iltana, josta jo viime lauvantain
numerossa kerroimme, olemme saaneet seuraavat
tarkemmat tiedot. Kovan itäpohjatuulen vallitessa
meni tehdas kokonaan poroksi. Tulen irtipääsemisen
syytä ei tiedetä. Luultavasti sai se alkunsa
kuivaushuoneesta, koska siinä päässä rakennusta
ensin tuli huomattiin. Tehtaan omistaja Wallenius ei
itse ollut kotona, hän oli samana päivänä
matkustanut Tampereelle. Tehdas varastoineen paloi
niin tyyni, ettei kerrassaan mitään saatu pelastetuksi.

- Tehdas oli vakuutettu Pohjolassa omine
varastoineen 34,000 markasta. Tehtaan omistajalle tuli
suuri vahinko, sillä varastossa oli paljon nahkoja,
jotka kaikki joutuivat tulen uhriksi. Muu nahkavarasto
oli vakuutettu ainoastaan 8,000 markasta, ja nahkaa
paloi yli 20,000 markan arvosta. - Suuri vahinko
tapahtui myös tehtaan työväelle, he kun jäivät
työttömäksi vuoden köyhimmällä ajalla."


Aamulehti 21.2.1895


"- Korkeakosken Nahkatehdasta Orihvedellä, jota t. k.
7 p:n illalla paloi, aljetaan taas oikein kovalla
vauhdilla uudesta rakentaa.

Herra E. Wallenius on ostanut Kallenaution talon
metsän, josta veto tulee 5-8 km. T. k. 17 p:nä
kuulutettiin Orihveden ja Juuvan kirkoissa otettavaksi
rajaton määrä aineiden tekomiehiä ja vetohevosia
yllämainittuun metsään. Eivät työmiehet sentään
tarvinneet montaa päivää työtä odottaa, niinkuin ensin luultiin.

Nahkatyön tekijätkään eivät tarvitse olla jouten, sillä
herra Wallenius on vuokrannut ent. nahkuri Lahtisen
verstaan, jossa väliaikaisesti liikettä jatketaan."


Aamulehti 7.6.1895

Orihveden juuvan kansakoulussa oli vuositutkinto
toukokuun 25 p. Koulussa 55 oppilasta, joista 4:llä
osastolla ainoastaan 4, niistä sai läpiikäyneen
todistuksen Aino Orilahti, H. Lampinen ja
Tanhuanpää.


Aamulehti 27.6.1895

Orihveden Juuvan WBK toimeenpanee kansanhuvit
ensi sunnuntaina Höydeen kylän Niemistön talossa klo
4 j. pp. Ohjelma monipuolinen.

 


Aamulehti 28.3.1896

Nahkatehtailija Edw. Wallenius on jättänyt
rautatiehallitukselle anomuksen, jossa pyytää lupaa
rakentaa on 1,140 metrin pituisen haararadan
Korkeakosken asemalta hänen omistamalleen
Korkeakosken nahkatehtaalle ja sahalle. Samalla pyytää
hän rautatiehallituksen mynnytystä siihen, että
mainittu rata saisi osaksi tulla valtion alueelle,
Waasan tien viereen. Koska hänen liikkeensä
suurenee päivä päivältä, niin että hän vuoden
kuluessa tarvitsee noin 600 vaunua tavaroittensa
kuljettamiseen, anoo hän rautatiehallitukseslta
ratakiskoja tätä haararataa varten ilmaiseksi,
varsinkin kun kun ajotie asemalta tehtaalle on
uutuutensa ja huonon maanlaadun tähden niin
pehmoista ja huonoa, että sen käyttäminen tulee
suuren liikkeen ja huonon kelin vallitessa miltei
mahdottomaksi.
- P-lehti


Aamulehti 5.6.1896

Korkeakosken nahkatehdas palanut. Saamaimme
tietojen mukaan ovat Korkeakosken nahkatehdas ja
saha palaneet palaneet toissa yönä perustuksia
myöten. Tulen irtipääsy on vielä tuntematon. Tehdas,
joka viimeisen palon jälkeen oli rakennettu entistään
uhkeammaksi, oli varustettu ajanmukaisilla koneilla,
eikä liene vielä ollut edes kokonaisuudessaan
valmiskaan, kun tuli sen jo toisen kerran hävitti.

 

 

Aamulehti 11.6.1896

Korkeakosken nahkatehtaan palosta olemme
saaneet seuraavia tarkempia tietoja:
Kuten ennen on kerrotttu, paloi Korkeakosken
nahkatehdas ja sen yhteyteen rakennettu saha
kokonaan, niin että ainoastaan tiilinen osa tehdasta ja
sen yhteyteen rakennettu jauhomylly jäi palamatta.
Tulipalo pääsi äkkiä niin kovaan vauhtiin, että sam-

mutus oli kerrassaan mahdoton. Palo alkoi sydänyöllä
ja vaikka saha, joka oli aivan tehtaassa kiinni, oli
käynnissä ja siis työväki sahassa ja sahan ympärillä,
sekä sähkökojetta käyttämässä tehtaassa, ei sitä
kuitenkaan huomattu ennenkuin tuli oli jo valloillaan.
tulen irtipääsemisen syytä ei kukaan osannut selittää,
yksi arveli yhtä toinen toista. Nyt on tulen
irtipääsemisen selville saamiseksi pidetty
poliisitutkinto päättynyt, mutta siinäkään ei ole
varsinaista selvyyttä tullut.

Tehdas kaikkinen siihen kuuluvinen rakennuksineen ja
varastoineen lienee ollut vakuutettu noin 270,000
markasta, siihen luettuna myllyn ja sahankin
vakuutus. Lauta- ja lankkuvarasto, jonka vakuutus ei
ollut kerinnyt voimaan tulla, jä palamatta.

 

Orihveden Juupaan rakenteilla oleva höyrymeijeri
pitäisi tulla valmiiksi jo kesäkuussa tahi viimeistään
heinäkuussa. Meijeriä rakentaa yhtiö.

Aamulehti 19.2.1897

- 1,000 markan palkinnon lupaa Palovakuutus-
Osakeyhtiö "Pohjola" sille tai niille henkilöille, jotka
voivat viime keväänä tapahtuneesta hra E.
Walleniuksen omistaman Korkeakosken nahkatehtaan
palosta antaa sellaisia tietoja, että tulipalon syy niiden
avulla saadaan ilmi. Ilmoitukset ovat tehtävtä joko
kirjallisesti tai suullisesti "Pohjolan" Helsingissä
olevaan pääkonttooriin tai jollekulle sen asiamiehelle.

 

Aamulehti 23.2.1897

Orihveden Juuvassa on 2,200 ihmistä. Paljon on
seurakuntia, joiden väkiluku ei nouse niin korkealle.
Muutamissa piireissä onkin syntynyt ajatus oman
seurakunnan muodostamisesta. Kirkko on valmis,
eikä se siis tulisi tuottamaan eri kustannuksia. Mutta
manttaaliluvun tarvitsisi saada lisätyksi, niitä kun on
ainoastaan 13. Se ei kumminkaan tuntuisi
mahdottomalta jos olisi hyvää tahtoa niillä, jotka ovat
lähinnä rajaa. - Sopivin aika oman seurakunnan
muodostamiseen olisi käsillä, kun molemmat
varsinaiset papit ovat ijäkkäitä. Heidän oikeuksiaan
loukkaamatta voisi siis asia lähemmässä
tulevaisuudessa toteutua.

Kiusallinen maantie on se joka lähtee
Korkeakosken asemalta Ruoveteen menevälle tielle.
Se avattiin rautatiehallituksen toimesta silloin kun
Waasan rautatie tehtiin, ja on Orihveden kunnan
sisäpuolella. Mutta Orihveden kunta ei sitä itse tarvitse.
Ja kun ei ole mitään paperia todistamassa, että
se olisi laillisessa kunnossa vastaanotettu, niin ei
Orihveden kunta ole sitä ottanut ylläpitääkseen.
Matkustavaisille se on ollut kiusallinen, ja olisi voinut
käydä vaaralliseski kulkea, ellei sitä yksityisten
toimesta olisi korjailtu. Orihveden kunta on saanut
selittää asiaa ensin Kuvernöörinvirastolle, ja nykyään
on selitykset Senaatissa. Todellakin kiusallinen
maantie.


Aamulehti 9.6.1899

Uutisia Tampereen seudulta

"Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Osakeyhtiö, joka
Orihveden pitäjässä sijaitsevan Korkeakosken
rautatieaserman läheisyydessä ja harjoittaa
tehdasliikettä kenkäteollisuutta ja nahanvalmistamista
varten sekä myy näitä tuotteita, on hallitukseensa
valinnut tehtailija Edward Walleniuksen Orihveden
pitäjän Hoivalan kylästä, kauppias Eemil Monsenin ja
Johannes Eichingerin Hg:stä sekä varatuomari Ossian
Procopen Tampereelta.
Yhtiön toiminimen kirjoittaa hra Edward Wallenius
Osakepääoma on 800 000 ma, jaettuna 1,000 markan
osakkeisiin, ja voidaan korottaa 1 1/2 miljoonaan
markkaan. Sisään on maksettu 160,000 markkaa

 

1900-lukua lehtileikkeissä

Orihveden kuntakokous 8.9.1902

Korkeakosken sahalaitos. Isännöitsijä Manu Nyyman -
koulun hirret sahattavaksi

Orihveden kuntakokous 20.7. 1907

Suomen Kenkä- ja Nahkateella suostuttu
pidentämmän kontrahtia ...


Oriveden Sanomat 21.8.1947: 34

-Walleniuksen kuolinilmoitus s. 22.10.1869
Orivedellä
k. 10.6.1943 Syyriassa
-Walleniuksen muistokirjoitus

 

Juupajoen kirjastossa on leikekirjoissa Juupajokea käsitteleviä lehtiartikkeleita