Kisällilaulu Korkeakoskelta

Korkeakoskelta aiomme nyt hieman lauleskella,
sielläkin kun tyttöin kans´ saa illoin seurustella.
Täytyy olla selvä, pitkälle ei saa mennä,
he korkeintaan voi yöksi viedä.
Sitt´ emme sanokkaan.

Aurinkoiset päivät ja hiekkaranta, järvet
nehän vasta hauskoja paikkoja onkin.
Siell´elämä on vapaa, sielt´ lemmettären tapaa
joit´puvut tuskin peittävät.
S itt´emme sanokkaan.

työväentalon suojissa, siell´aika hyvin luistaa,
kerran kun siell´käynyt on, niin toisten tulla muistaa.
Kun tanssittu on tovi, niin perällä on ovi,
ett´ sopii käydä huilatessa.
Sitt´emme sanokkaan.

Tätä pinetä laulua me voitais vielä jatkaa,
aihetta kun kehittyypi aina pitkin matkaa,
juoruakkauín vaiheet ois hyvät laulun aiheet.
Jos meiltä muuta kysytään.
Sitt´ emme sanokkaan.

                                          Pauli Moisio