JUUPAJOEN KIRJASTO ALOITTI KENKÄTEHTAAN TYÖVÄEN OMANA
Juupajoen Kirjaston alkuvaiheet liittyvät Suomen Kenkä ja Nahkatehtaaseen, sillä kirjojen lainaus aloitettiin 1800-luvun lopussa. Kirjaston muuttui runsaat seitsemänkymmentä vuotta sitten piirikirjastoksi ja kaksikymmentäviisi vuotta sitten sai nykyiset ja ensimmäiset aivan uudet tilansa.Vuosisadan vaihteessa herra A. Saarisen hoitamalla kirjastolla on velkaa, mutta myös rahaa pankissa ja johtokunta päätti lainata perustettavalle Korkeakosken tehtaan kansakoululle 300 markkaa, josta isännöitsijä J. Wennström lupasi mennä täyteen takaukseen.
Lainakirjasto menetti varojaan Suomen Maanviljelys ja Teollisuuspankin mentyä konkurssiin, mutta Ville Pyhälä lupasi valvoa saatavia. Sääntöihin lisättiin sen olevan “Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehtaan Työväen oma”. Myöhemmin Hirsilän kenkätehdasta perustamassa ollut Heikki Wallenius hoiti kirjastoa asunnossaan kymmenen markan vuosipalkkiolla. Ilmaista lainaus ei nykyajan malliin ollut, maksu oli 50 penniä vuodessa tai 5 penniä nidokselta. Sääntöjen muutoksella kirjoja saivat lainata kaikki Korkeakosken ja lähiseutujen asukkaat, sakkoa perittiin 25 penniä ensimmäiseltä viikolta, seuraavilta jo 50 penniä.
Vuonna 1904 kirjasto siirrettiin Heikki Walleniukselta Korkeakosken kansakoululle ja se oli avoinna talvella kaksi ja kesällä yhden kerran viikossa. Opettaja T. Murron hoitaessa kirjastoa keskusteltiin: “josko pyydetään kirjastolle varoja Oriveden kunnalta ja päätettiin, että ei pyydetä, mutta tehtaalta pyydettiin avustusta ja 200 markkaa saatiin”
ja “Huolimattomain lainaajien nimiä päätettiin ruveta pitämään näkyvillä, niiden jotka jättivät sakot maksamatta ja kirjat palauttamatta”.Johtokunnassa oli erimielisyyttä, sillä 1915 herra A. W. Saksanen pyysi eroa puheenjohtajuudesta perustellen sitä, “Kun vielä oli puhuttu yhtä ja toista; myyräntyötä y.m. muusta, syyttäen eräitä henkilöitä.” Kirjastoseuralta hankittiin mallisäännöt ja velvoitettiin kirjastonhoitaja pitämään kirjastoluettelot kunnossa, eikä alle kolmetoistavuotiaille
kirjoja lainattu kuin erikoistapauksissa. Itsenäisyyden kynnyksellä nimi muuttui Korkeakosken Tehtaitten lainakirjastoksi ja L. Valinen kirjastonhoitajaksi.Vuonna 1927 johtokunnan puheenjohtajana oli H. Järvi, sihteeri-rahastonhoitajana A. Toivio ja tarjouksia kustannusyhtiöiltä hankki herra J.A. Prami. Kun silloisilla säännöillä oli vaikea saada valtion
avustusta, kirjaston uudelleen järjestämiseksi pyydettiin Keski-Suomen piirin kirjastolta neuvoja. Kirjastonhoitajana toimi Santeri Rahkonen 200 mk vuosipalkkiolla.Syksyllä 1928 kirjaston taloudellinen tilanne oli niin huono, ettei sitä voitu pitää avoinna, “kun ei Korkeakosken kenkätehdas Osakeyhtiö eikä Juupajoen kuntakaan ole myöntänyt avustusta”. Käännyttiin
kuitenkin kunnanvaltuuston puoleen ja uudistettiin tarjous kirjaston luovuttamisesta kunnalle ja muuttuikin sitten Juupajoen Korkeakosken piirikirjastoksi.Kirjastonhoitajan toimi julistettiin jälleen avoimeksi Aamulehdessä ja Kansanlehdessä, mutta hakijoita oli vain toimessa ollut Rahkonen, joka valittiin vakituiseksi kirjastonhoitajaksi ja tässä virassa ja monipuolisena kulttuurimiehenä hän vaikutti vuoteen 1959 asti. Varoja “kirjastoasian hyväksi” hankittiin ohjelmallisilla juhlilla.
Syksyllä 1939 lahjoitettiin kaksikymmentä lainaukseen kelpaamattomaa kirjaa ylimääräisissä kertausharjoituksissa oleville reserviläisille ja sotaväelle annettiin lupa lainata kirjoja sääntöjä noudattaen. Sodan jälkeen 1944 kirjastolle ostettiin sähkölämmityslaite kirjastohuoneen hataruuden vuoksi ja kirjastotoimiston kehotuksesta
karsittiin Neuvostoliitolle vastenmielisiä kirjoja. Näitä löytyikin 11 kpl, mm. Kollaa kestää, Suomussalmen taistelut, Ja pöh, sanoi sotamies Ryhmy, Suomen sinivalkoinen kirja ja Francon armeijasta Kollaanjoelle.
Marraskuussa 1950 päätettiin kokeeksi perustaa lukusali, johon tilattiin sopivia aikakausilehtiä, ja hankittiin ikkunaverhot, kirjastonhoitaja oli ostanut 6 tuolia, kauppaa pidettiin edullisena. Sivukirjastonhoitajina
olivat 50-luvun loppupuolella Lylyssä Aila Perkkiö, Kopsamolla Matti Kallinen, Salokunnassa Taimi Hoivala ja Hirvijärvellä Kalle Peltonen. Neljäkymmentä vuotta sitten kirjoja oli 2177 ja niistäkin jouduttiin
poistamaan 470. Kirjastonhoitaja sai moitteita ostaessaan omavaltaisesti alennusmyynnistä kirjoja, sillä ostamassa olisi pitänyt olla ainakin yhden lautakunnan jäsenen. Kirjastonhoitajan piti tutustua tarkoin kirjoihin, sillä oli valitettu lapsille lainatun sopimattomia kirjoja.Vuonna 1959 Arvi Laasonen valittiin kirjastonhoitajaksi ja hänen jäätyään eläkkeelle 1974 Marketta Pohjonen tuli kirjastonhoitajaksi. Uusi kirjastorakennus “Palvelupiste Korkeakoski” valmistui syksyllä 1978. Avajaisia ei järjestetty, mutta tutustumispäivää vietettiin 20 vuotta sitten.