Jaakko Syrjä

Kirjailija Jaakko Syrjä syntyi Pälkäneellä 7.3.1927 ja perhe muutti Hirsilän kautta Korkeakoskelle hänen ollessa 7-vuotias. Jaakko Syrjä on julkaissut romaanit Lumpeen kylässä, Nuori metsästäjä sekä Kertomuksia Radan varresta. Hän on saanut Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon 1956 ja 1966. SKS:n palkinnon 1966, W&G:n palkinnon 1966 sekä ensimmäisen jaetun Kiitos kirjasta mitalin.

Hänen pääteoksenaan voidaan pitää 1930-luvun kyläyhteisön kuvausta Kertomuksia radan varresta, joka oli myös Finlandia-ehdokkaana. Vaikka kyseessä on romaani, kirjan sivuilta voi löytää Korkeakosken maisemia ja ihmisiä. Kirja sai hyvän vastaanoton ja se on loistavaa historiankuvausta. Siitä tehtiin myös televisiodramatisointi, jota ikävä kyllä ei kuvattu Korkeakoskella.

Jaakko Syrjä toimi pitkään Gummeruksen kustannustoimittajana sekä kotimaisen kirjallisuuden osaston johtajana. Hän teki pitkään yhteistyötä Päätalon kanssa editoiden tämän teoksia. Jaakko Syrjä vaikutti myös Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajana. Väinö Linna oli hyvä ystävä ja Syrjän kirjoittama Muistoissa Väinö Linna I ilmestyi lokakuussa 2004.

 

KIRJAILIJA JAAKKO SYRJÄN ELÄMÄKERTATIEDOT

Jaakko Johannes Syrjä
Syntynyt Pälkäneellä 7.3.1926. vanhemmat maanviljelijä, karjakauppias
Juho Nestori Syrjä ja Martta Syrjä os. Niemiö.
Puoliso Kirsi Marjatta Kunnas, 1957-
Lapset Mikko 1959, Martti 1961

Mainospäällikkö K. J. Gummerus 1962-1964
Mainospäällikkö WSOY 1965-1967
Osastopäällikkö K. J. Gummerus 1968-1972
Vapaa kirjailija 1973-

Puheenjohtaja K-S kirjailijat 1963-1964
Johtok.jäsen, Pirkkalaiskirjailijat 1955-1960, 67-69, 73-75
Puh.johtaja. 1973-1974
Johtok.jäsen, Suomen Kirjailijaliitto 1970-1975
puh,johtaja m1975-1980
Johtok.jäsen, Väinö Linna seura 1978-

Ensimmäinen palkinto Tampereen Kaupunginkirjaston kirjoituskilpailussa vuonna 1953, "Sinne tuli karhu"
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnot 1956, 1966
SKS:n palkinto 1966

Kirjat

Lumpeenkylässä. Porvoo 1955. WSOY
Nuori Metsästäjä. Helsinki 1965. W & G, 2 p. 1990.

Kertomuksia radan varrelta. Juva 1988. WSOY
Teos oli Finlandia-ehdokkaana ja siitä on tehty myös tv-näytelmä
- jota tosin ei kuvattu Korkeakoskella...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusin teos on hyvin mielenkiintoinen "Muistoissa Väinö Linna I" (2004), joka kertoo Linnan vaiheet lapsuudesta sodan kautta Tuntemattoman ilmestymiseen 1954.

- Muistissa Väinö Linna ei ole tutkimuksellinen elämäkerta, tämän elämäntarinaksi kutsumani kokonaisuuden lähteenä on ollut kaikki mitä Väinö on minulle elämästään kertonut, ja minkä olen itse nähnyt ja kokenut 40-vuotisen ystävyytemme aikana, Jaakko Syrjä totesi.

Hän tutustui Linnaan heti ensimmäisellä vierailullaan kirjastonjohtaja Mikko Mäkelän piirissä helmikuussa 1953 ja kun ilta päättyi Väinö pyysi Jaakkoa saattamaan hänet kotiinsa Amuriin ”että opit tien tunteen”. Hän saikin sitten seurata Tuntemattoman, tai Sotaromaanin kuten sitä ensin nimitettiin, valmistumista lähes päivittäin Linnan lukiessa hänelle käsikirjoitusliuskojaan.

– Olen usein ihmetellyt tuuriani, joka ilman omia ansioitani on heittänyt minut monien kiinnostavien jännitteiden kohtauspaikoille. Esimerkiksi kun kauan henkisistä kontakteista haaveiltuani tutustuin elämäni ensimmäiseen kirjailijaan, niin hän on Väinö Linna, Jaakko Syrjä muistelee itselleen käänteentekevää tapaamista. Hän pitää kirjansa tärkeimpänä osana Väinö Linnan kehitystä kirjoittajana sodasta vuoteen 1953, tätä aikajaksoa hän luonnehtii ihmeenomaiseksi.

Rintamalla JR8 1P:n konekiväärikomppaniassa rintamalla taistellut Väinö Linna toimi sodan kesästä 1943 alkaen alokkaiden kouluttajana sekä ase- ja talousaliupseerina. Korkeakoskeen hän tutustui tehdessään siellä viimeiset varusteiden luovutukset aselevon jälkeen syksyllä 1944. Yksi kenttäkeittiö puuttui, onneksi se löytyi sitten Hirsilästä. Ja kyllä hän Korkeakoskella vieraili sitten myöhemmin Jaakko Syrjän kanssa tämän kotona.

 

Jaakko Syrjä, "Muistelmia". Väinö Linna , toisen tasavallan
kirjailija. Toim. Yrjö Varpio. Porvoo 1980. WSOY

Jaakko Syrjä, "Kustantaja, kirjailija, kriitikko"
Porvoo 1990. WSOY

professori Yrjö Varpio on käsitellyt Jaakko Syrjää teoksessaan Mäkelän Piiri WSOY 1975

" Myös Jaakko Syrjä tuli piiriin kaupunginkirjaston kirjoituskilpailun kautta. Hänen novellinsa "Sinne tuli karhu" palkittiin parhaana novellina vuoden 1953 kilpailussa. syrjä oli syntynyt 1926 Pälkäneellä, käynyt kansakoulun, siirtynyt Tampereelle sota-aikana, toiminut 16-vuotiaana Lokomolla varastoapulaisena ja jyrsijäoppilaana, sitten kenkätehtaalla varastoapulaisena ja vuodesta 1947 lähtien palomieheneä. Ennen osallistumistaan kaupunginkirjaston kirjoituskilpailuun hän oli lukenut varsin vähän kirjallisuutta; Mäkelän piiristä saadut vaikutteet lankesevat siten "aivan kuokkimattomaan maahan", kuten Syrjä itse sanoo."

" Jaakko Syrjä on kertonut, että Matsonin käsitykset romaanista vaikuttavat hänen esikoisteoksensa muotoutumiseen siten, että romaanin alussa on esitetty lyhyesti teema, jota sitten tietoisesti on romaanin kuluessa pyritty eri tavoin muuntelemaan ja kehittelemään. Myös Syrjä vieraili Matsonin luona. Lähettäessäänesikoisteoksensa Matsonille hän teki tiliä saamistaan vaikutteista:" Ehkä muistattekin minut? Kävin luonanne yhdessä Väinö Linnan perheen kanssa toissakesänä. Olin juuri lukenut kirjanne Romaanitaide, mutta en ujoudeltani saanut siitä silloin kiitetyksi. Nyt haluan esittää nämä kiitokset sekä kiittää erityisesti kirjastanne Kaksi mestaria, jonka luin myöhemmin ja kaikeksi onneksi juuri silloin kun tämän romaanini perimmäinen pyrkimys, jonkinlainen oman elämäni ja suhtautumisenikin kannalta tärkeä johtoajatus oli minulle tiedostumassa. Huomasin nimittäin kaiken aikaa pyrkineeni johonkin. Ennen kaikkea se oli ollut pyrkimistä ulos eräästä päähenkilöstä, jonka sisällä kiusallisesti olevani. Mutta kirjanne auttoi minua ymmärtämään ja yhdistämään pyrkimykseni, niin että tiesin pystyväni katselemaan tuota henkilöä ulkopuolelta samalla hetkellä kuin romaanini johtoajatus olisi minulle täysin selvinnyt. -- Kirjanne merkitsi siis minulle ennenkaikkea velvoitusta, mutta luulen myös saaneeni siitä suoranaisia ajatuksen aseita kaiken määrittelemiseksi."

Jaakko Syrjän palkintonovelli kaupunginkirjaston kirjoituskilpailusta 1953 teki Mäkelän suositusten saattelemana turhia matkoja eri lehtiin, kuten Mäkelän kirjeenvaihdosta ilmenee. Piirin jäsenistä Linna ja Syrjä asettuivat eräissä myöhemmisää artikkeleissaan voimakkaasti 50-luvun modernismia tukenutta johtavaa päivänkritiikiä vastaan.

"Linnan esikoisteokseen täysin rinnastettava tässä suhteessa on Syrjän esikoisteos"

Vaikka Syrjän romaanissa on jo siirrytty 1940-luvun lopun kiihkeästä yksilökeskeisyydestä 1950-luvun moderniin ja rauhalliseen kuvaukseen, hänenkin romaanissaan päähenkilön kehitys on piirin kirjailijoille luonteenomainen: Sulo päätyy elämänkatsomuksellisten kysymysten pohdiskelussa ratkaisuun, kokee saavansa "elämänkatsomuksen langat käsiinsä". (s 138)