Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas-osakeyhtiö

Finlands Handel och Industri (eripainos 1907)

SUOMEN KENKÄ- JA NAHKATEHDASOSAKEYHTIÖ

Vuoden 1899 lopulla herra Wallenius erosi nahkatehtaan johtajan toimesta sekä
johtokunnasta, johon hänen sijaansa tuli hotellinomistaja K.J. Osolin. Insinööri J.
Eichingerin sijaan, joka niinikään oli eronnut johtokunnasta, valittiin vuodeksi
1900 pankkivirkamies J. Wennström.

Vuoden 1900 alussa erosi herra E. Monsen yhtiön isännöitsijän toimesta sekä
johtokunnan jäsenyydestä. Hänen sijaansa johtokuntaan tuli kauppias J. Blom ja
yhtiön isännöitsijäksi valittiin herra J. Wennström, joka sen ohella pysyi
johtokunnan jäsenenä. (s. 3)

Vuoden 1900 kuluessa vaikeudet lisääntyivät, mutta Suomen Maanviljelys ja
Teollisuuspankki lainasi yhtiölle edelleenkin liikevaroja, joten sen toiminta
kuitenkin voi jatkua.

Marraskuussa 1900 mainittu pankkilaitos kuitenkin pakotettiin suoritustilaan.

Kun niin ollen tältä taholta ei enää ollut mitään apua odotettavissa, yritti
johtokunta, johon herrain Procopén ja Blomin sijaan täksi vuodeksi oli valittu
nimituomari M. Baér ja tehtailija H. Renfors, vuonna 1901 järjestää yhtiön
uudelleen ainakin osittain sillä pohjalla, että osakkaat velkataakan vähentämiseksi
sekä tarpeellisen liikepääoman hankkimiseksi luovuttaisivat osan osakkeistaan
yhtiön saamamiehille. Tämän suunnitelman toteuttaminen ei kuitenkaan tällöin
onnistunut. Liike saattoi kuitenkin vielä, vaikka sangen vaikeissa oloissa sekä
tuntuvasti suppeammassa muodossa jatkua sanottunakin vuonna.

Maaliskuussa 1902 Suomen Maanviljelys ja Teollisuuspankki kuitenkin joutui
siihen tilaan, että sen oli jätettävä konkurssihakemus. Kun yhtiön velat pankille
nousivat melkoiseen määrään, kävi senkin asema nyt sangen arveluttavaksi.

Maaliskuussa saman vuonna pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa valittiin
uusi johtokunta, jossa entisestä johtokunnasta oli jäljellä M. Baér. Muiksi
jäseniksi tulivat tehtailija J. Nilsson, pankinvirkamies, maisteri H. Kihlman sekä
kapteeni O. Ehrströn, joka viimeksi mainittu valittiin yhtiön isännöitsijäksi. Herra
Baér valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi. Uuden johtokunnan onnistui
aikaansaada yhtiön uudistus edellä mainitulla tavalla. s. 4-5

Vaikkeivat jalkinetehtaan valmisteet alkuvuosina, niinkuin aina on laita uuden
tehtaan tuotteitten, olleet täysin tyydyttäviä eivätkä meikäläisiin oloihin soveliaita
eivätkä sentähden omiansa hankkimaan yleisön luottamusta teoksille, on
kuitenkin sittemmin onnistuttu taitavalla teknillisellä johdolla, joka on ollut
gööteporilaisen herra A. Wistrandin käsissä, huolellisella työllä ja kelvolisilla
tarveaineilla saavuttamaan sangen suuri, vuosi vuodelta laajentunut ostajapiiri.
Niinpä myytiin jalkineita vuonna 1902 36,509 paria sekä vuonna 1906 yli 100,000
parin. Kuluvan vuoden 1907 tähänastisesta tuloksesta päättäen on menekki yhäkin
tuntuvasti lisääntynyt.

Jalkinetehdasta on kuluvana vuonna laajennettu ja varustettu lisärakennuksilla.

Nahkatehdas, jonka päätuotteena on pohjanahka, on aikaisemmin valmistanut tätä
ainoastaan vähäisen määrän myytäväksi, sillä suurimman osan on jalkinetehdas
kuluttanut. sittenkun kuitenkin vuonna 1906 uudet valmistustavat on otettu
käyttöön ja laitos pantu uudenaikaiseen kuntoon, valmistetaan nykyään
suurempiakin määriä pohjanahkaa myytäväksi.

Yhtiön koko liikevaihto oli vuonna 1906 noin 1,100,000 mk

Yhtiön johtokuntaan kuuluvat nyttemmin, nimituomari M. Baérin siitä erottua
1905 vuoden alussa, tehtailija J. Nilsson, pankinjohtajat H. Kihlman ja K. V.
Saurén sekä överstiluutnantti O. Ehrström, joka edelleen on yhtiön isännöitsijä ja
vuodesta 1904 johtokunnan puheenjohtajana.

 

 

Takaisin