kirjasto-lapset.jpg
Copyright 2018 - Custom text here

Puheenvuoro Ministeri Juha Rehulan sote-maakuntakierrostilaisuudessa Tampereella 13.9.2016 

 

Arvoisa herra ministeri

Hyvät läsnäolijat

Kiitos mahdollisuudesta esittää tässä tilaisuudessa pienen kunnan puheenvuoro kuntalaistemme edustajana. Samalla välitän maakunnan reuna-alueen kuntaryhmän, ”Reunamenestyjien”, kuten itseämme nimitämme, ajatuksia.

Ihan ensiksi on syytä todeta, että sote-uudistuksen tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, palvelujen yhdenvertaisuuden parantaminen, kustannusten kasvun hillitseminen ja julkisen talouden vahvistaminen - muutosta tarvitaan. Lausunnolle tulleessa lakiluonnospaketissa olemme päässeet tarkemmin lukemaan siitä, mikä on lainlaatijan keinovalikoima edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.    

Lakiluonnospaketin lukeminen ja varsinkin sen monitahoisten yksityiskohtien ymmärtäminen ja niiden vaikutusten arviointi on ainakin omalta osaltani vasta alkutekijöissään. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on toteutettu maakunnan ja valtion näkökulmasta; turvaten uusien maakuntien liikkeelle lähtö mahdollisimman hyvistä asemista. Kuntien tehtävänä on sitten sopeutua tuleviin muutoksiin miten parhaiten taidamme.

Peruskuntien uutena keskeisenä roolina nähdään kunnan elinvoiman edistäminen. Mielestäni se on sitä ollut tähänkin asti. Elinvoima näyttäytyy pienissä kunnissa kuitenkin hiukan toisin kuin kaupunkiseuduilla. Pienissä kunnissa merkittävä osa kunnan elinvoimaa ovat arkipäiväset kuntalaisten peruspalvelut: terveysasema laboratorioineen, sosiaalitoimisto, ikäihmisten palvelut, vammaisten palvelut jne., joissa on monta tärkeää työpaikkaa.

Edelleen sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kiinteästi liittyneitä tukipalveluita kuten kiinteistö-, ruokahuolto ja taloushallinnon palveluita on tuotettu peruskunnan toimesta; myös yhteistoiminta-alueisiin kuuluneissa kunnissa. Paikallisesti tuotetut palvelut ovat merkittävällä tavalla edistäneet peruskunnan muun palvelurakenteen kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista järjestämistä riippumatta siitä, miten tai kuka kunnan varsinaiset sote-palvelut on järjestänyt tai tuottanut. Lakiluonnoksessa esitetyt valtakunnalliset tukipalvelujen palvelukeskukset ovat osoitus siitä, että paikallisuus on jatkossa väistyvä hyve. Tärkeintä ovat suuret volyymit ja keskitetysti hoidetut palvelut.

Suurin huolemme on luonnollisesti se, miten ja millaisella palvelurakenteella sote-palvelut maakunnan reuna-alueilla jatkossa tuotetaan. On selvää, että nykyistä palvelurakennetta tullaan karsimaan ja toimintoja uudelleen järjestelemään, jotta uudistukselle asetetut kustannusten hillitsemisen tavoitteet saavutetaan. Kohdistuuko ”palveluverkon optimointi” juuri reuna-alueiden harvemmin asutuille seuduille vai alueille, jossa palvelutarjonta, kun huomioidaan myös yksityisen sektorin palvelut, on runsainta? Etäällä maakunnan päätöskoneistossa on helpompi tehdä ikäviä päätöksiä kuin peruskunnan valtuustossa, jossa kuntalainen istuu yleisölehterillä.

Lakiesityksen mukaan kuntien sote-irtaimisto siirtyy kokonaisuudessaan ilman korvausta maakunnalle samoin sote-kiinteistöjen hallinta. Toimintojen alkuvaiheessa maakunta luonnollisesti tarvitsee palveluja varten kiinteistöjä ja irtaimistoa, mutta mitä tapahtuukaan siirtymäkauden jälkeen? Kuntiin tulee jäämään tyhjiä terveysasemia, sosiaalitoimistoja ja palvelutaloja. Kaupunkiseuduilla kiinteistöille löytyy varmasti uutta käyttöä, mutta väestötappiokunnan tyhjälle terveysasemalle on vaikea löytää uutta omistajaa. Palvelutuotannosta poistettujen kiinteistöjen alaskirjaus tuo yksittäisille kunnille isoja taloudellisia ongelmia.

Digitalisaation sanotaan mullistavan terveys- ja sosiaalipalvelut ja helpottavan palvelujen järjestämistä myös harvaan asutuilla seuduilla. Tulevaisuuden visioiden mukaan palvelut voidaan tuoda sähköisesti kuntalaisten koteihin. Tällä hetkellä parhaimmat ja tehokkaimmat laajakaistapalvelut ovat kaupunkiseuduilla. Markkinaehtoisesti ei reuna-alueen kuntiin ole syntynyt kattavia kiinteitä tietoverkkoja, jotka ovat välttämättömiä digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä. Haja-asutusalueen asukkaat ovat pitkälti hitaiden ja epävarmojen mobiili-yhteyksien varassa. Jotta digitaaliset palvelut olisivat tulevaisuudessa aito vaihtoehto, tulisi valtion osoittaa investointiavustuksia maakunnan reuna-alueiden tietoverkkoyhteyksien rakentamiseen.

Arvoisa herra ministeri, Juupajoki on Pirkanmaan pienin kunta. Kolme vuotta sitten ajauduimme meistä riippumattomista syistä ongelmiin sote-palvelujen järjestämisessä, kun Kangasalan yhteistoiminta-alue purkautui. Tuloksettomien yhteistyöneuvottelujen jälkeen ja kuunnellen Valtiovarainministeriön virkamiesten ohjeita, otimme sote-pavelujen järjestämisvastuun itsellemme siis n. 2.000 asukkaan kunnalle. Palvelujen varmistamiseksi toteutimme sote-palvelujen kokonaisulkoistuksen kilpailutuksen jälkeen Pihlajalinna Terveys Oy:lle. Hiukan myöhemmin laadimme yhteistoiminta-alueen sopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa. Näillä järjestelyillä sote-palvelujemme kustannukset alenivat n. 10 % ja palvelutuotanto on kunnossa. Myös muissa Pirkanmaan kunnissa on toteutettu uudenlaisia palvelujärjestelyjä mm. Mänttä-Vilppulassa, Parkanossa, Kihniössä ja Virroilla. Hyvät muutoksen tekijät. Pyydän, että aidosti tutustutte näihin ratkaisuihin. Edellä mainituissa kunnissa on kokemusta, josta on hyötyä sote-uudistuksen valmistelussa.

Pirkanmaalla tehdään Suomen parasta sotea. Toivon, että tämä rohkea julistus tuo maakunnan sote-palveluihin uusia ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon alueiden erilaisuudet ja käytännön kautta hyväksi havaitut toimintatavat sekä hyödyntävät mahdollisuuksien mukaan alueilla olemassa olevat kiinteistöt ja palvelut. Kustannustehokkuus on muutakin kuin keskittämistä. Pirkanmaa on elinvoimainen tulevaisuuden maakunta. Luotan siihen, että tällä maakunnalla on järkeä ja halua säilyttää koko maakunta elinvoimaisena muistaen myös maakunnan reuna-alueilla asuvat ihmiset.

  

Pirkko Lindström, kunnanjohtaja

 

1

juupajoki vaakunaJuupajoen kunta

Koskitie 50
35500 Korkeakoski

2
3

Kunnanviraston aukioloajat
ma 9.00 - 16.00
ti - pe 9.00 - 15.00