rotko.jpg
Copyright 2018 - Custom text here

HANKESUUNNITELMA KUITUVERKKOHANKKEELLE

Juupajoen kunnan laajakaistayhteyksien suunnitteluhanke

Hankkeen julkinen kuvaus

Yhteiskunta on digitalisoitumassa, mikä tarkoittaa, että sekä kaupallisia että julkisia palveluja siirtyy yhä enenevässä määrin verkkoon. Kunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää pysyä tässä vauhdissa mukana. Juupajoen kunta on toteuttamassa selvitys- ja suunnitteluhanketta, jossa kartoitetaan kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuus kunnassa. Alueella toimivat operaattorit eivät ole olleet kiinnostuneita investoimaan kuitua kunnan alueelle.

Tavoitteena hankkeessa on toteuttaa kattava valokuituverkkosuunnitelma koko kunnan alueelle. Hankkeessa selvitetään markkinaehtoisesti rakentuvat alueet, muut toteutettavat hankealueet ja vaihtoehtomallit teknistaloudellisesti kiinteän kuituverkon ulkopuolelle jääville alueille. Työn lopputuotoksena on kokonaisvaltainen laadukas suunnitelma, jonka pohjalta voidaan aloittaa laajakaistan rakentaminen. Hankkeesta hyötyvät kuntalaiset laajasti: asukkaat, yritykset, julkishallinnon toimijat sekä vapaa-ajan asukkaat.

Tarkempaa taustatietoa:

Hakija

Hankkeen hakija on Juupajoen kunta. Kunnalla on aikaisempaa kokemusta hankkeiden toteuttamisesta. Kiinteiden laajakaistayhteyksien suunnittelu ja rakentaminen eivät ole kunnan perustoimintaa, joten kunnalta ei löydy tähän omaa osaamista. Hankkeen sisällön suunnittelussa on käytetty asiantuntijoita ja ostopalveluna laadittu karkea yleissuunnitelma kunnan alueen kuiduttamisesta. Lisäksi hankkeen sisällön toteuttamisessa tullaan käyttämään asiantuntijoita.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Akaan kaupungin sekä Urjalan ja Vesilahden kuntien kanssa. Yhteistyössä kilpailutetaan ammattitaitoinen suunnitteluvaiheen toteuttaja hankkeelle. Valokuituverkkosuunnitelma tehdään jokaiselle kunnalle/kaupungille erikseen huomioiden kuitenkin alueellisen yhteistyön mahdollisuudet.

Hankkeen tarve ja tausta

Hankkeella haetaan ratkaisua kunnan alueen kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuuteen. Nykyiset operaattorit eivät ole kiinnostuneita investoimaan kuitua tilaajaverkon osalta haja-asutusalueille. Operaattoreiden tarjoamat mobiiliyhteydet ovat usein kuitenkin riittämättömiä nopeaan ja luotettavaan tiedonsiirtoon.

Viestintäviraston 1.6.2016 julkaiseman tiedotteen mukaan nopea 100 megan kiinteän verkon laajakaistaliittymä on tarjolla noin 52 prosenttiin Suomen kotitalouksista. Valokuitutekniikalla toteutettu nopea laajakaistatarjonta on noin 31 prosenttia. Paras nopean laajakaistan tarjonta on Pohjanmaan maakunnassa, jossa noin 73 prosenttiin kotitalouksista on saatavilla 100 megan laajakaistaliittymä. Nopea kiinteä laajakaistayhteys voidaan toteuttaa valokuidun, kaapeli-TV-verkon tai lyhyen kuparitilaajayhteyden avulla.
Viestintäviraston tuoreessa selvityksessä on listattu Suomen kunnat järjestykseen sen mukaan, kuinka kattava nopean kiinteän laajakaistan tarjonta kyseisessä kunnassa on. Pirkanmaalla on enää kuusi kuntaa, joissa nopean (100Mbit/s ja valokuitu) laajakaistan tarjonta on alle 5 %. Näistä Juupajoki on yksi. Myöskään nopea mobiili-laajakaistatarjonta ei ulotu Juupajoelle asti. (www. viestintavirasto.fi/ajankohtaista/2016)

Euroopan komission digitaalisessa agendassa on asetettu tavoite, että vuoteen 2020 mennessä 30 megan laajakaistaliittymä on tarjolla joka kotiin Euroopassa ja 100 megan tai nopeampi laajakaista on käytössä vähintään joka toisessa kotitaloudessa.

Juupajoen kunta on selvittänyt talvikaudella 2015 - 2016 yhteistyössä Telia Soneran kanssa Juupajoen kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamismahdollisuuksia laatimalla ns. karkeasuunnitelman kunnan alueesta. Tarkoitus oli hyödyntää kiinteiden yhteyksien rakentamisessa Elenia Oy:n vuoden 2016 aikana Juupajoen alueella tehtävää sähkölinjojen maakaapelointihanketta. Yhteistyö ei kuitenkaan onnistunut Elenian kiireisen aikataulun ja yhteishankkeen korkeiden kustannusten vuoksi.

Sen sijaan Juupajoen kunta käynnisti keskustelut yhteistyömahdollisuuksista Akaan, Vesilahden ja Urjalan kanssa, jotka ovat syksystä 2015 lähtien suunnitelleet alueellisen kuituverkon toteuttamista. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kaikkia po. kuntia koskettavan tärkeän asian eteenpäin viemiseksi.

Kunnan asukkaat ja yritykset tarvitsevat vakaata ja nopeaa valokuituverkkoa. Nykyaikaiset koneet ja laitteet vaativat nopean ja vakaan yhteyden, jota ei kaikkialle mobiilina voida toteuttaa. Esimerkiksi maatalousyrittäjien tuotantoinfrastruktuuri nojaa yhä enemmän laadukkaisiin reaaliaikaisiin valvonta- ja seurantalaitteisiin sekä automatisoitujen järjestelmien esim. lypsyrobottien toimintaan.

Teollisuudessa on tarvetta siirtää suuriakin tiedostoja lähes reaaliaikaisesti eri toimistojen tai yritysten välillä. Näissä tilanteissa toimiva tietoliikenneyhteys on elinehto, ja ainoastaan toimiva verkko takaa päivittäisasioinnin ja varman tuotantoprosessin. Laadukkaat yhteydet tarjoavat kuntalaisille ja yrityksille suotuisan toimintaympäristön löytää uusia digitalisaatiota hyödyntäviä tapoja verkostoitua ja markkinoida sekä luoda uusia liiketoimintamalleja.

Nopeista laajakaistayhteyksistä on hyötyä myös peruspalvelujen tulevaisuuden toteuttamisessa mm. opetuksessa sekä terveydenhuollossa. Esimerkiksi kouluissa voidaan hyvien verkkoyhteyksien avulla tehdä opetustilanteista virtuaalisia. Nopea maanlaajuinen verkko mahdollistaa kursseihin osallistumisen paikasta riippumatta oli kyse sitten opiskelu, harrastus tai liike-elämä. Terveydenhuollossa videoyhteys tuo terveyspalvelut tulevaisuudessa kotiin. Lääkäri voi olla videoetäyhteydessä kotona olevaan potilaaseen tasa- ja hyvälaatuisen laajakaistayhteyden välityksellä.

Kuluttajamarkkinoilla lisääntyneet palvelut vaativat yhä suurempaa kapasiteettia, jolloin kiinnostus kuituliittymään kasvaa jatkuvasti. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tulevaisuuden kilpailutekijä, ja ne mahdollistavat etätyön kunnassa ympärivuotisesti kunnan vapaa-asunnon haltijoille. Kunnat ja valtionhallinto pyrkivät molemmat tehostamaan toimintaansa digitalisoimalla julkiset palvelut. Palveluiden käyttö edellyttää toimivia verkkoyhteyksiä. Nopeiden ja luotettavien yhteyksien ansiosta haja-asutusalueille saadaan myös toimivat etävalvonta- ja hälytyspalvelut.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on tehdä valokuituverkkosuunnitelma koko kunnan alueelle, kattaen yhteisöt, yritykset, kotitaloudet sekä vapaa-ajan kiinteistöt. Suunnitelmassa huomioidaan toteutettavat hankealueet ja niiden aikataulut sekä vaihtoehtoinen tekninen toteutusmalli niihin liityntäpisteisiin, joihin ei ole teknistaloudellisesti tarkoituksenmukaista toteuttaa kuituverkon liityntää.

Suunnittelun lopputuotoksena on rakentamisen kustannusarvio, valokuituverkkosuunnitelma ja työkuvat dokumentoituna koko kunnan osalta kaikkiin em. kiinteistöihin sekä tarvittavat lupa-asiakirjat. Tavoitteena on suunnittelun perusteella selvittää markkinaehtoisesti rakentuvat alueet ja valmistautua mahdollisiin tuleviin tukirahoituksiin.

Hankkeen lopputuotosta voidaan hyödyntää koko kunnan osalta yhdyskuntarakentamisen yhteisrakentamisen ja kaavoituksen tukena. Suunnittelu toteutetaan Viestintäviraston ohjeita noudattaen open access -periaatteella. Hanketoteuttaja valvoo toteutuvan verkkosuunnitelman laatua.

Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa

Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi:
Hankkeessa laaditaan valokuituverkon toteutussuunnitelmat ja lupa-asiakirjat, joiden perusteella muodostetaan toteutuksen kustannusarviot.

Toimenpiteet:
Hankkeen tavoitteena on toteuttaa seuraavaksi esitetyt otsikkotasolla A-E nimetyt toimenpiteet.

A. Verkon yleissuunnitelma
B. Runkoverkkosuunnittelu
C. Alue- ja liityntäyhteyksien verkkosuunnittelu
D. Verkon rakentamisen suunnittelu
E. Projektinhallinta

Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt:

Suunnittelu hankitaan ostopalveluna asiantuntevalta palveluntarjoajalta.
Hankinta kilpailutetaan asianmukaisesti.

Hanketoteuttaja (suunnitteluttaja):
• Vastaa hankkeen rahoituksesta, ohjauksesta ja valvonnasta.

Palveluntuottaja:
• Laatii toteutuskelpoiset verkkosuunnitelmat.
• Palveluntuottaja ja tilaaja määrittelevät yhdessä käytettävän suunnittelujärjestelmän, jonka tilaaja hankkii suunnittelujärjestelmän toimittajalta.

Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen:
Suunnitelmat laaditaan perusteellisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen: huolellisella suunnittelulla varmistetaan toteutuksen kustannusten ennakoitavuus ja ekologisuuden tehokkuus. Hyvällä suunnittelulla tavoitellaan yhteisrakentamista muiden kaivuuhankkeiden kanssa: sähkö- ja muu yhdyskuntarakentaminen. Suunnitelmat laaditaan sähköiseen muotoon, suositaan olemassa olevien sähköisten tietokantojen ja järjestelmien käyttöä.

Suunnittelujärjestelmä valitaan siten, että tiedot ovat eri osapuolien hyödynnettävissä ja saatavissa muu yhdyskuntatekniikkarakentaminen huomioiden. Pyritään käyttämään paikallisia toimittajia, jolla minimoidaan esim. matkustuksen minimointi maastotiedosteluissa. Suunnittelu tähtää taloudellisesti kestävällä pohjalla olevan verkkohankkeen toteuttamiseen markkinaehtoinen ja tukien avulla mahdollistettu eri malleja yhdistävä rakentaminen huomioiden.

Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu?

Hankkeella pyritään edistämään laadukkaan kuituverkon rakentamista ja rakentumista Juupajoen kunnan alueelle ja näin mahdollistamaan digitaalisen liiketoiminnan kehittymisen ja palveluiden tehokkaamman käytön kunnan alueella.

Hankkeella edistetään maatalousyrittäjille kilpailukykylisäystä, maaseudun pienille ja keskisuurille yrityksille kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, yhteistyön ja olemassa
olevan tiedon hyödyntämisen lisäämistä sekä maaseudun asukkaille turvallisuuden, saatavuuden ja palvelujen käytön parantamista.

Hankkeella parannetaan hankkeiden, osaamisen ja palveluiden kehittymistä kunnan, kunnan asukkaiden ja yritysten osalta. Samalla luodaan edellytyksiä uusien asukkaiden ja yritysten houkutteluun. Vapaa-ajan asukkaille luodaan edellytyksiä viihtyä paikkakunnalla pidempään esimerkiksi etätyön muodossa. Suunnittelussa hyödynnetään alkuvuonna 2016 tehtyä karkeasuunnitelmaa.

Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu

Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä ja hyödynsaajat: Kohderyhmänä ovat kaikki kunnan vakituiset asuinrakennukset ja kunnan alueella olevien yritysten liityntäpisteet sekä vapaa-ajan asunnot.

Hankkeen hyödynsaajana ovat kunnan asukkaat, vapaa-asuntojen haltijat, yritykset sekä julkishallinnon toimijat. Hanke mahdollistaa alueen elinvoimaisena pitämisen: nykyisen liiketoiminnan (maatilat jne.) jatkumisen ja toiminnan edelleen kehittämisen: mm. -sähköisten palvelujen entistä laajamittaisempi hyödyntäminen ja kehittäminen -digitalisaatioasteen lisäämisen (IoT; Internet of Things; esineiden internet) -etätyön, etäopetuksen (virtuaaliopetus), etäläsnäolon (esim. tulkkipalvelut).

Aikataulu: 8/2016 - 12/2020 (alustava arvio)

SUUNNITTELUHANKE:

Hankehakemuksen jättö: kesäkuu 2016
Rahoituspäätös: alkusyksy 2016
Verkonsuunnittelijakonsultin valinta (kilpailutus) 10/2016
Verkkosuunnittelu 11/2016 - 5/2017

SUUNNITTELUHANKKEEN RINNALLA TAI SEN JÄLKEEN TOTEUTETTAVAT TOIMENPITEET:

Toiminnan organisoituminen 2017
Aiesopimusten hankinta 2017
Rakentaminen rahoitushakemukset hankealueittain 2017 ja
Verkon rakennuttamisen kilpailutukset 2018
Passiivi- ja aktiivioperoinnin kilpailutus 2018
Verkon vaiheittainen rakentaminen 5/2018 -12/2020
Käyttöönotot 8/2018 - 12/2020

Hankkeen kohderyhmän valinta ja hankkeesta tiedottaminen:
Kohderyhmä on valittu kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen. Hankkeesta tiedotetetaan kunnan virallisissa tiedotuskanavissa: paikallislehdessä (Oriveden Sanomat) ja kunnan verkkosivuilla.

Muut tahot, joille hanke kohdistuu:
 Maanomistajat, joiden alueelle verkkoa suunnitellaan.
 Sähköyhtiöt, joilla on uuden sähkömarkkinalain mukainen velvoite lisätä palvelunsa toimitusvarmuutta 2028 mennessä
 Teleoperaattorit
 Muut valokuituhankkeet ja kiinteästä verkosta hyötyvät eri toimijat

Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen?

Hankkeen toteutumista seurataan hanketoteuttajan valvonnassa, jolle palveluntuottaja raportoi. Hankkeessa syntyvää suunnitelmaa Juupajoen tietoliikenneverkosta käytetään rakennuttamisen hankinta-asiakirjana ja rakennuttamisen pohja-asiakirjana. Verkkosuunnitelman kustannusarviota hyödynnetään valokuituverkon liiketoimintasuunnitelman laadinnassa, rahoituksen suunnittelussa sekä liittymien myynnissä.

Tiedottaminen
Kunnan nettisivuille laaditaan oma sivu hankkeelle. Tuloksista tiedotetaan kunnan virallisissa tiedotuskanavissa, jotka ovat kunnan nettisivut ja paikallislehti.

KUSTANNUSARVIO

Valokuituverkon suunnittelutyö, ostopalvelu 49.500 euroa

Muut kulut ja hankkeen koordinointi
(info-tilaisuuksien kustannukset, lehti-ilmoitukset) 500 euroa

Yhteensä 50.000 euroa

Rahoitussuunnitelma

EU ja valtio (80 %) 40.000 euroa
Kunta (20 %) 10.000 euroa
Yhteensä 50.000 euroa

1

juupajoki vaakunaJuupajoen kunta

Koskitie 50
35500 Korkeakoski

2
3

Kunnanviraston aukioloajat
ma 9.00 - 16.00
ti - pe 9.00 - 15.00